Robotit tulevat
Laakson yhteissairaalan demotapahtumassa toukokuussa esiteltiin sairaalateknologian uusia mahdollisuuksia. Digitalisaation ja uusien laitteiden myötä potilaan fyysisestä hoidosta siirrytään automaattisiin järjestelmiin – mutta tärkeintä on palvelumuotoilu sekä asiakkaan ja potilaan kuunteleminen.
Teksti, kuvat ja video: Raine Huvila
”Tanssi! Tanssi!”
Mikko Hirvonen Helsingin sosiaali- ja terveysalan tietohallinnosta komentaa Pepper-humanoidirobottia, joka ottaa äänikomentoja vastaan hieman vaihtelevalla menestyksellä.
”Anteeksi, nyt meni hieman ohi”, Pepper pahoittelee.
Mutta nyt Pepperin silmät muuttuvat sinisiksi. Se kuuntelee. Pepper tanssii kuin tanssiikin. Onko tämä nyt sitä koneoppimista?
Yhdellä latauksella noin kymmenen tuntia toimiva Pepper saapui Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen hieman yli neljä vuotta sitten. Siellä se vastaanotti vierailijoita, näytti lapsille temppuja ja ohjasi aikuisia oikeisiin kerroksiin ja huoneisiin.
Pepper liittyi hankkeeseen, jonka avulla haluttiin pilotoida, millaista tekniikkaa tulevaisuuden sairaalassa voisi mahdollisesti hyödyntää.
Olemme Laakson yhteissairaalan demotapahtumassa, jossa Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan tietohallinto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ICT-osasto esittelevät sairaalateknologian uusia suuntauksia. Näitä laitteita ja teknologioita on ideana hyödyntää varsinkin rakenteilla olevassa Laakson yhteissairaalassa, joka on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista sairaalaprojekti.
”Laakson yhteissairaalasta tulee tulevaisuuden sairaalan malliesimerkki Suomen maassa – ja mielellään koko maailmassa”, kertoo projektipäällikkö Jari Laakkonen Helsingin sosiaali- ja terveysalan tietohallinnosta.
Demoja katsomaan on kutsuttu kotihoidon henkilökuntaa, fysioterapeutteja, lääkäreitä, johtoryhmiä ja hoitoalan opiskelijoita. Esimerkiksi hoitajilla olisi hyvä olla potilaan kotiuttamisvaiheessa tietoa, millaisia teknisiä apuvälineitä asiakkaan kotiutumisen helpottamiseen ja kotona asumisen turvaamiseen oikein on saatavilla. Hoitajan tulisi teknisen valikoiman lisäksi ymmärtää, millaisille asiakkaille eri välineet oikein sopivat tai eivät ainakaan sovi.
Valvottua lääkkeenottoa tarvitseville muistisairaille asiakkaille on esimerkiksi saatavilla lääkeautomaatti, josta saa nappia painamalla päivän lääkkeet. Helsingissä näitä laitteita on jo hieman yli 600 asiakkaan kodissa. Uudenlaisen turvapuhelimen voi kytkeä myös ovihälyttimeen, ja uudenlainen rannekello lähettää hälytyksen, jos asiakas liikkuu määritellyn alueen ulkopuolelle.
Palveluissa tärkeintä on muotoilu
Suuri osa Mikko Hirvosen työpäivästä meni eilen esittelyhuoneen lattialla makaamiseen, sillä hän esitteli kotihoidon edustajille uutta kaatumisentunnistuslaitetta.
Laite on hieman tavallista palovaroitinta isompi, ja se tunnistaa kaatuneen ja paikalleen jääneen ihmisen uudenlaisen radioaaltosensorin avulla. Radioaallot tunnistavat mahdollisen kaatumisen myös esteiden läpi ja pimeässä. Laite toimii myös kosteassa, joten sitä voi käyttää myös wc- ja suihkutiloissa. Radioaaltolaite ei kuvaa mitään, joten se ei myöskään loukkaa kenenkään yksityisyyttä. Helsingin kaupunki testaa tätä uutta kaatumisentunnistuslaitetta juuri kymmenen kotihoidon asiakkaan kanssa.
”Kotihoidon edustajilta tuli hyviä kysymyksiä, joita täällä ICT-puolella ei ole osattu vielä ajatella. Hyvät kysymykset ja pieni haastaminen ovat näiden demotapahtumien parasta antia”, Hirvonen kertoo.
Hänen mukaansa tällaisissa teknologia- ja digipalveluissa tärkeintä on ”palvelumuotoilu, palvelumuotoilu ja palvelumuotoilu.”
Tekniikka helpottaa elämää
Asiakkaille voi tuottaa palveluita kahdella tavalla, sanoo HUSin tietohallinnossa työskentelevä paikannusjärjestelmien tuotepäällikkö Erkka Rintala.
”Jos käyttäjille isketään palvelu suoraan nenän eteen, syntyy helposti muutosvastarintaa. Mutta jos käyttäjiä kuunnellaan ja heidän tarpeisiinsa vastataan, niin kaikki toimii paljon sujuvammin. HUS on tässä edelläkävijä.”
Hänen mukaansa osa ihmisistä ei uskalla ottaa vastaan tekniikan tuomaa helpotusta arkeensa, sillä he näkevät sen edelleen ”isona mörkönä”.
”Muutos on kuitenkin pakko hyväksyä, sillä tekniikka on arkipäivää. Sen tarkoitus on helpottaa ihmisten elämää. HUS:n sisällä tapahtuvassa digitalisaatiossa siirrytään potilaan fyysisestä hoidosta automaattisiin järjestelmiin, joiden myötä hoitajat pääsevät vihdoin kahvitauolle.”
Osa demotapahtumassa esitellyistä teknologisista ratkaisuista on vasta kehitysasteella, mutta osa niistä on jo hoito- ja sairaalakäytössä.
Esimerkiksi tekoälypohjainen kaatumisenesto on vähentänyt Helsingin kaupungin sairaaloissa ja palvelutaloissa tapahtuvia kaatumisia jopa puoleen vuodesta 2017 lähtien. Uusi teknologia on siis säästänyt henkiä ja tuonut samalla miljoonien eurojen säästöt.