Itsemääräämisoikeutta tukeva sairaala
Laakson yhteissairaalaa rakennetaan potilaille ja asiakkaille, joiden turvallisuus ja itsemääräämisoikeus turvataan harkituilla suunnitteluratkaisuilla. Kaikki yksityiskohdat mietitään huolella, jotta sairaala olisi käyttäjilleen paras mahdollinen.
Kukapa tietäisi paremmin, millainen on paras mahdollinen sairaala, kuin sen työntekijät, potilaat ja asiakkaat? Siksipä Laakson yhteissairaalaa eivät suunnittele yksin arkkitehdit ja insinöörit, vaan mukana on laaja joukko asiantuntemusta.
Sairaaloiden henkilöstö on ollut suunnittelussa innolla mukana ja halunnut kehittää ja miettiä asioita yhdessä. Lisäksi omaa näkemystään suunnitteluratkaisuihin tuovat asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat.
Tärkeä itsemääräämisoikeus
Laaksoon muuttaa aikanaan muun muassa Helsingin sairaalan toimintoja ja pääkaupunkiseudun psykiatrista hoitoa. Uutta täytyy rakentaa ja vanhaa korjata, sillä nykyiset sairaalarakennukset ovat tulleet tiensä päähän – myös potilaiden hyvän hoidon kannalta.
Tulevaisuuden Laaksossa potilaat pääsevät aina ulos, vähintään parvekkeelle tai aidatulle maatasopihalle. Tunne ulkoilmasta ja happihyppelyn mahdollisuus on tärkeää erityisesti silloin, kun on hoidossa pitkään.
”Tämä on yksi suurimmista muutoksista nykyiseen”, kertoo Helsingin kaupungin projektisuunnittelija Anu Rissanen.
Pääseehän nykyisiltäkin osastoilta toki ulos, mutta yleensä vain hoitajalta pyytäen. Uuteen sairaalaan sen sijaan rakennetaan turvallisia parvekkeita ja sisäpihoja, joita potilaat ja asiakkaat voivat käyttää itsenäisesti. Tämä on itsemääräämisoikeuden kannalta tärkeää.
Lähtökohtana onkin, että tulevaisuudessa potilaat ja asiakkaat saisivat itse tehdä kaiken sen, mistä terveydentilansa puolesta pystyvät päättämään. Ettei kukaan olisi ”toisen armoilla” turhaan.
Psykiatrisessa hoidossa on myös tilanteita, joissa potilas on oman turvallisuutensa vuoksi jatkuvassa valvonnassa. Tällöin hoitaja on koko ajan läsnä samassa tilassa, niin sanotussa turvasolussa. Nyt rakennettavan sairaalan turvasolussa potilas pääsee itsenäisesti WC:hen ja suihkuun. Hoitajalla tulee olemaan esteetön näkymä WC:ssä käyvän potilaan jalkoihin, mutta vain niihin. Tätä potilaan intimiteettisuojaa vahvistavaa ratkaisua on jo kokeiltu Auroran sairaalassa, ja siitä on tullut positiivista palautetta.
Omaa rauhaa ja yhteistä tilaa
Erityisesti psykiatrisessa hoidossa tulee nykyisin ristiriitatilanteita jo pelkästä tilanpuutteesta. Merkittävä parannus nykyiseen onkin uusiin sairaalarakennuksiin tehtävät yhden hengen huoneet. Ne voivat vähentää esimerkiksi huone-eristyksen ja rauhoittumishuoneen käytön tarvetta, kun potilaat ja asiakkaat voivat vetäytyä omaan rauhaansa silloin, kun sille on tarvetta.
”Uskon vakaasti, että eristysmäärät tulevat tippumaan”, sanoo Rissanen.
”Meillä jokaisella on erilaiset tavat toimia. Miksi potilaana, muutenkin huonossa kunnossa, pitäisi jakaa huone ja sopeutua esimerkiksi toisen erilaiseen vuorokausirytmiin? Toisen ihmisen läsnäolo voi tuoda lisärasitetta, joka voi häiritä toipumista.”
Toisaalta potilailla ja asiakkailla voi olla suuri tarve myös yhteisöllisyydelle ja yhdessäololle. Uudet tilat antavat mahdollisuuden väljempään oleskeluun – yhteistä ja avointa tilaa piisaa, mutta sielläkin voi ottaa itselleen sopivasti tilaa.
Helsingin sairaalassa hoidetaan ja kuntoutetaan potilaita, joilla on esimerkiksi muistisairaus, aivovamma tai infektio. Näille osastoille rakennetaan myös kahden ja kolmen hengen huoneita, mikä on hyvä juttu, iloitsee projektipäällikkö, ylihoitaja Kirsi Ahonen Helsingin kaupungilta. Moni hyötyy siitä, että ympärillä on seuraa ja elämää, vaikkei vielä pysty liikkumaan osastolla itsenäisesti.
Mielekästä tekemistä
Laakson sairaalan päärakennuksen osastokerrokset jakaantuvat neljään moduuliin, joissa on kussakin 16–19 sairaansijaa sekä päivähuoneet, terapiatilat ja parvekkeet.
Tavoitteena on saada kuhunkin moduuliin myös tekemistä, kuten kuntoilulaitteita. Jo pelkästään päivärytmin ylläpitäminen on osasto-oloissa helpompaa, kun päivissä on muutakin sisältöä kuin tv:n katsominen.
Sairaalan pihoille tulee kuntoilulaitteita, ja niissäkin on toki mietitty turvallisuutta. Esimerkiksi maan tasalla olevat trampoliinit ovat mainio ja vaaraton keino purkaa energiaa. Osastojen omien ja kaikille yhteisten pihojen lisäksi piha-alaa on uudisrakennusten katoilla, jonne rakennetaan viihtyisiä viherpihoja oleskeluun ja pienille kävelylenkeille.
Isoon sairaalaan suunnitellaan tiloja myös ulkopuolisille kahvila-, ravintola- ja/tai kioskiyrittäjille. Tämäkin lisää itsemääräämisoikeutta, kun sairaalahoidossa olevat voivat helposti ja itsenäisestikin noutaa esimerkiksi herkkuja tai luettavaa. Nykyiset sairaalakanttiinit ovat tarjonnaltaan kapeita, eivätkä ne yleensä ole auki iltaisin.
Omatoimista aktiivisuutta
Erityisesti iäkkäiden potilaiden osalta on tärkeää varmistaa, ettei kukaan jää liian pitkäksi aikaa vuoteenomaksi. Hauraan ja huonokuntoisen ihmisen toimintakyky kun rapistuu silminnähden ihan muutamissa päivissä, kertoo Kirsi Ahonen. Siksi jo sairaalan suunnitteluvaiheessa mietitään erilaisia keinoja houkutella potilaat liikkeelle ja mahdollisimman aktiiviseen, omatoimiseen arkeen.
Laakson yhteissairaalan suunnittelussa on pidetty tärkeänä, että jokaisessa potilashuoneessa on oma WC. Sinne on helpompi mennä itsenäisesti, kun matka ei ole yölläkään pitkä. Turvallisuutta lisätään esimerkiksi pehmeällä, itsestään syttyvällä yövalolla.
Kuntoutumista edistävää omatoimisuutta lisää myös se, että voi turvallisesti liikkua omien apuvälineidensä avulla. Nykyisillä sairaalaosastoilla ahtaus tuo ongelmia, sillä seinät tulevat nopeasti vastaan. Potilailla on rollaattoreita ja pyörätuoleja, ja esimerkiksi nostoihin ja siirtoihin tarvitaan erilaisia apuvälineitä. Sata vuotta sitten rakennettuja Laakson sairaalan osastoja ei ole suunniteltu nykytarpeisiin, mutta tulevaisuuden sairaalaan mahtuvat myös kaikki tarvittavat apuvälineet.
Kokemusasiantuntijoiden viisaus
Kokemusasiantuntijat ovat esimerkiksi psykiatrisessa osastohoidossa aiemmin olleita henkilöitä, jotka nyt tuovat oman kokemuksensa ja näkemyksensä suunnittelun tueksi. He ovat käyneet arvioimassa niin sanottuja mallihuoneita, jotka vastaavat tulevia potilashuoneita, kalustuksineen päivineen.
Kokemusasiantuntijoilta on tullut vahva toive esimerkiksi siitä, että jokaisessa huoneessa on vähintään tuuletusikkuna – raikas ilma tekee hyvää. He ovat tähdentäneet rauhallisten soppien merkitystä, sillä on tärkeää saada vetäytyä omaan rauhaan esimerkiksi osastolla vierailevien omaisten kanssa. Ja he ovat muistuttaneet, että on ikävää käydä vessassa, jos sukat kastuvat edellisen suihkun jäljiltä – tämäkin voidaan suunnitteluratkaisuissa huomioida.
Vaikka pitkän linjan sairaalatyöntekijät ja -suunnittelijat ovat usein miettineet asioita kaikilta mahdollisilta kanteilta, on todella tärkeää saada kokemusasiantuntijoilta vielä uusia näkökulmia tai vähintään vahvistusta omille mietteille.
”Kyllä näkee, että ootte ajatellu”, sanoi eräs kokemusasiantuntija kerran.
Läheiset mukana hoidossa
Omaisten merkitys hoidon ja kuntoutumisen sekä hyvän elämän tukena on suuri. Nykyisiin monen henkilön potilashuoneisiin ei kuitenkaan välttämättä mahdu perhettä ja ystäviä kylään, sillä tilaa ei yksinkertaisesti ole. Jatkossa osastoilla on paitsi enemmän tilaa, myös esimerkiksi perhehuoneita.
Tulevaan sairaalaan rakennetaan myös tapaamistiloja, joihin potilaat voivat kulkea suoraan osastolta, mutta joihin läheiset pääsevät kulkematta osaston kautta. Tämä on merkityksellistä erityisesti osastolla vieraileville pienille lapsille, joille lyhytkin osastovisiitti voisi olla hämmentävä tai jopa pelottava.
Sairaalaan on tulossa esimerkiksi isoja potilashuoneita, joissa omaiset voivat joskus myös yöpyä. Tämä on hyödyllistä erityisesti ensipsykoosipotilaille.
Tärkeimpänä lähtökohtana turvallisuus
Itsemääräämisoikeuden turvaaminen on tärkeä tavoite, kun uutta sairaalaa suunnitellaan. Kun potilaina on muun muassa psykiatrista hoitoa tarvitsevia henkilöitä ja muistisairaita ihmisiä, on rajoittamisellekin väistämättä tarve. Tilat kuitenkin suunnitellaan sellaisiksi, että rajoittamista tarvitaan mahdollisimman vähän.
Osastot pyritään rakentamaan sellaisiksi, että potilaat voivat kulkea itsenäisesti oman huoneen, yhteisten tilojen ja piha-alueiden tai parvekkeiden sisällä. Kun aiemmin on joutunut pyytämään hoitajalta lupaa ulosmenoon ja tupakalla ja joskus jopa vessassa käyntiin, pyritään uudessa sairaalassa turvaamaan mahdollisimman suuri itsenäisyys.
Ja kuitenkin niin, että kaikki on varmasti turvallista. Muutama esimerkki:
- Lähtökohtaisesti potilailla on aina oikeus omaehtoiseen peseytymiseen. Mutta jos tämä syystä tai toisesta tulkitaan turvallisuusriskiksi, voidaan esimerkiksi suihkusta katkaista vedet.
- Hanat, ovet ja kahvat suunnitellaan niin, että ne ovat mahdollisimman turvallisia myös itsetuhoisille potilaille. Siten potilasta ei koskaan tarvitse eristää vain siksi, että tilat ovat haasteelliset.
- Rakenteet, joihin voi nojata ja joista voi ottaa tukea, rohkaisevat itsenäiseen liikkumiseen, mikä on tärkeä osa esimerkiksi lonkkamurtumasta kuntoutumista. Kun liikkuminen sujuu, on kotiinpaluukin helpompaa.
Projektipäällikkö Johanna Tiusanen, HUS psykiatria, kertoo, että mahdollisimman turvallisten ratkaisujen etsimiseen on tehty paljon töitä. On tutustuttu tutkimuksiin ja vastaaviin innovaatioihin niin Suomessa kuin maailmallakin.
Kaiken kaikkiaan monet suunnitteluratkaisut vaativat toisaalta–toisaalta-pohdintaa. On esimerkiksi tärkeää, että sairaalasta näkee ulos ja saa happea ikkunoista ja parvekkeilta. Ja kuitenkin on huomioitava esimerkiksi itsetuhoisten potilaiden turvallisuus sekä se, ettei kuka tahansa ulkopuolinen näe sisälle osaston arkeen. Sairaalahoidossa olevilla potilailla kun täytyy olla oikeus omaan rauhaan ja yksityisyyteen.