Usein kysyttyä työmaasta

Töiden eteneminen

Mistä saan ajankohtaista tietoa?

Helpoin tapa on seurata Laakson yhteissairaala -hankkeen nettisivujen Ajankohtaista-sivua ja hankkeen Facebook-sivua @laaksonyhteissairaalantyömaa

Missä kohti louhinta on menossa maan alla?

Löydät tiedon kartalta, joka päivitetään kerran viikossa. ks. Työmaat-sivu.

Miltä työmaalla näyttää?

Ks. Työmaakamera.

Miksi rakentaminen kestää niin kauan?

Laakson sairaala-alueelle rakennetaan todella paljon uutta. Uusi päärakennus on pinta-alaltaan viiden keskustakirjasto Oodin kokoinen. Päärakennuksen lisäksi teemme uuden sairaalarakennuksen lasten- ja nuorten psykiatrialle, ja allianssi korjaa myös ainakin kaksi suojeltua sairaalarakennusta.

Työajat

Mitkä ovat työmaan työajat?

Ks. Työajat.

Kerromme muutoksista ja uusista työvaiheista aina ennen kuin ne alkavat, jotta naapurusto voi varautua tulevaan. Seuraa verkkosivujemme Ajankohtaista-sivua ja/tai Facebook-sivuamme.

Tehdäänkö töitä öisin?  

Pääsääntöisesti töitä ei tehdä yöllä.

Yötöitä tehdään vain tarvittaessa ja perustelluista syistä. Joskus esimerkiksi päiväsaikaan tehdystä työstä olisi suurta haittaa liikenteelle, joten yötyö on järkevin mahdollisuus haittojen vähentämiseksi. LYS-hankkeessa työskenneltiin yöaikaan esimerkiksi kesällä 2022, jolloin katutöitä tehtiin raitiovaunukiskojen läheisyydessä.

Kalliotunnelissa tehdään hiljaisia huoltotöitä myös yöaikaan. Katso tarkemmat tiedot Työajat-sivulta.

Jos yötöihin on pakko ryhtyä, niistä kerrotaan hyvissä ajoin etukäteen Ajankohtaista-sivulla ja Facebook-sivuamme

Miksi maan alla pitää räjäyttää kello 21?

Sen vuoksi, että savukaasut ehtivät poistua yön aikana ja työntekijöillä on paremmat olosuhteet työskennellä. Toinen syy on, että avolouhinta ja talonrakennus sujuvat nopeammin, jos kalliotunnelissa on lupa louhia myöhempään. Työturvallisuuden vuoksi avolouhintatyömaa ja talonrakennustyömaan ihmiset poistuvat vaara-alueelta joka kerta räjäytyksen ajaksi. Tietysti maan alta lähdetään myös avolouhinnan räjäytyksen ajaksi, mutta avopuolella ei ole lupaa räjäytellä iltakuuden jälkeen.

Iltayhdeksän räjäytys huomataan myös, koska lähiympäristö ja liikenne alkaa hiljetä kohti yötä.

Lue lisää: Iltayhdeksältä pamaus tuntuu eniten

Rakentamisen haitat

Aiheuttaako rakentaminen tärinää, melua tai pölyä?

Kyllä aiheuttaa. Teemme kuitenkin parhaamme haittojen vähentämiseksi. Myös Helsingin kaupungin ympäristöviranomainen antaa ohjeita ja määräyksiä, joiden tarkoitus on säädellä rakentamista niin, ettei naapureille koidu kohtuutonta haittaa.

Avolouhinnan ja tunnelilouhinnan räjäytykset vaikuttavat eri tavalla lähiympäristössä. Avolouhinnassa pamaukset ovat nopeita ja suojamatot pitävät irtoavat kiven tiukasti suojassaan. Tunnelilouhinnassa sen sijaan räjähdykselle on pakko antaa aikaa. Suljetussa tilassa kivi laajenee ja vie enemmän tilaa, jolloin sen on pakko hakeutua tunnelin vapaaseen tilaan. Tämän vuoksi räjähdys tuntuu sekunteja, jopa viisi sekuntia. Avolouhinnan räjähdys kestää vain sekunnin osia. Asukkaat huomaavat tunnelilouhinnan pamaukset todennäköisesti rakennuksen runkotärinän kautta.

Lue, kuinka melua, pölyä ja tärinää hallitaan:

Miten melua vähennetään? 

Louhintatöissä ikävin ja meluavin – mutta välttämätön – työvaihe on poraus, kun kallioon porataan reikiä räjähteitä varten.

Poravaunun puomiin on asennettu kotelo, joka vaimentaa porauksen ääntä huomattavasti. Ilman sitä melun voimakkuus olisi moninkertainen. Poraamisessa melua syntyykin lähinnä poran juuresta, kun menee kallioon.

Kuuntele poraamisesta syntyvää ääntä:

Räjäytys ei ole kovin meluavaa. Työ etenee aina kolmessa vaiheessa:

• Ennen räjäytystä soitetaan lyhyt katkonainen varoitusääni, jonka on tietysti tarkoituskin kuulua lähialueella.
• Räjäytyksestä ei melua juuri synny, sillä yksittäinen räjäytys kuuluu lähinnä humahduksena suojamattojen alla.
• Räjäytyksen jälkeen kuuluu vielä yhtenäinen merkkiääni, joka kertoo räjäytyksen olevan ohi.

Myös kivenlastaus kuorma-auton lavalle on meluavaa työtä. Lastauksen ääni on valitettavasti äkkinäinen ja yllättävä. 

Naapureille meluhaitta on suurin louhinnan alkaessa. Kun työ etenee, louhintakuoppa syvenee ja muodostaa meluseinän, joka vaimentaa ääntä.

Miten louhinnan pölyhaittoja hallitaan? 

Pölyävin vaihe louhinnassa on poraus, kun kallioon porataan reikiä räjähteitä varten.

Poravaunun pölynpuhallusaukkoon voidaan asentaa säkki, johon pöly kerääntyy.

Työmaalla on käytössä myös pölyimurilaitteisto. Poravaunusta kytketään letkut pölynimurinsäiliöön, johon porauksessa syntyvä pöly kerääntyy. Säiliö tyhjennetään säännöllisin väliajoin, ja pöly kuljetetaan erikseen pois. Sitä ei esimerkiksi kipata louheen sekaan. 

Kun poravaunu työskentelee, poran imukupin juuresta saattaa tulla vähän pölyä. Tämä on mahdollista, jos kallion muoto on sellainen, ettei kuppi asetu siihen kunnolla kiinni. Tässäkin tapauksessa valtaosa pölystä pystytään imemään talteen. 

Räjäytystöistä ei juuri synny pölyä. Räjähdyshetkellä ilmaan tupsahtaa pölähdys, mutta muuten suojamatot pitävät pölyn kurissa. 

Louheenlastauksessa kivi voi pölytä jonkin verran. Kesäkuivalla louhelasteja kastellaan. Talvella kastelua ei tarvita, sillä kivi on joka tapauksessa kosteaa.

Lue myös Pölyt pussiin -artikkeli.

Miten tärinää hallitaan ja seurataan? 

Louhintakonkareiden kokemuksen mukaan naapurit antavat eniten palautetta louhinnan aiheuttamasta tärinästä. Ihmiskeho on herkkä, ja pystymme aistimaan pienenkin tärinän.

Säännöllinen aikataulu helpottaa naapureita. Räjäytyksiä tehdään vain tiettyjen aikaikkunoiden sisällä, eikä muina aikoina räjäytetä.

Katso käytössä olevat työ- ja räjäytysajat.

Tärinään on varauduttu jo hyvissä ajoin ennen töiden aloitusta. Tärinänmittaukseen ja haittojen ehkäisyyn erikoistunut asiantuntija on katselmoinut lähialueen rakennukset. Katselmoinnin perusteella on laadittu riskiarvio. Louhinnassa käytetyt räjähdemäärät ja kenttien laajuus on mitoitettu niin, että lähistön kiinteistöille ei aiheuteta vaurioita.

Tämän lisäksi lähialueen kiinteistöihin on asetettu tärinämittareita, joiden arvoja pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti jokaisen räjäytyksen jälkeen. 

Laakson sairaala-alueella käytetään huippunykyaikaisia diginalleja, joiden räjähdysaikaa voidaan säätää juuri sopivaksi. Näin saadaan tärinää pienennettyä huomattavasti. Porareikien räjähteet eivät suinkaan räjähdä samanaikaisesti, vaan niitä viivästetään tarkoituksella muutamia millisekunteja, jolloin kallio saadaan räjähtämään ”viipaleina”. Näin tärinä ei synny yhtä aikaa koko räjäytyksestä, vaan monesta pienemmästä räjähdyksestä, jotka tapahtuvat muutamien millisekuntien välein. Tällöin tärinä pienenee murto-osaan maksimista.

Lue myös: Näin vähennämme räjäytystöiden tärinää.

Miksi tärinä tuntuu niin voimakkaasti, vaikka sanotte, että rakennuksille tärinästä ei koidu vaaraa?

Räjäytyksen aiheuttama ääni ja tärinä voi kulkeutua kalliossa pitkiäkin matkoja. Ihminen havaitsee tällaisenkin äänen ja tärinän erityisesti, jos se poikkeaa tavallisesta äänimaailmasta. Käytännössä ilmiö on sama kuin, miltä radan lähellä sijaitsevissa asunnoissa tuntuu junan kulkiessa ohi. Ihmisten tärinän havaintokynnys on yksilöllinen. Yleensä tärinän havaintokynnys on hyvin matala ja ihmiset kokevat sisätiloissa matalankin tärinän häiritsevänä.

Pyrimme vähentämään haittoja muun muassa räjäytysaikojen avulla.

Lue lisää: Räjäytyksen tärinä ja ääni voi kulkeutua kallioperässä pitkiä matkoja

Lähiympäristö

Kuinka paljon lähistön asuinkaduilla on työmaaliikennettä?

Työmaan liikenne kulkee pääosin Laaksonkentän kautta Nordenskiöldinkadulle.

Työmaan suunnittelu lähtee siitä, että Urheilukadulla ei ajeta. Aivan Urheilukadun ja Reijolankadun risteyksen lähelle on tulossa liittymä, josta autot kulkevat vain lyhyen matkan Reijolankadun suuntaan.

Urheilukadun liittymän liikenne kiinnostaa, käyttääkö huoltoajo sitä?

Ajoyhteys Urheilukadun liittymästä sairaalan maanalaisiin tiloihin tehdään niin, että siitä ei voi ajaa huoltoajoneuvoilla. Itse kalliotunneli on kuitenkin tehty niin, että poikkeustilanteissa ovirakenteita purkamalla sitä voidaan käyttää myös huoltoajoyhteytenä.

Vaikuttaako rakentaminen luontoon?  

Keskuspuisto pysyy ennallaan, vaikka rakennamme ihan sen kupeeseen. Samoin Laakson sairaala-alueen ja Laakson kentän välissä sijaitseva vihersormi jää sijoilleen.

Rakennushankkeen aikana Laaksonkenttää myllerretään, mutta kenttä palautetaan ennalleen rakentamistöiden valmistuttua.

Mitä Laakson ratsastuskentälle tapahtuu?

Ratsastuskenttä on varattu työmaa-alueeksi.

Rakentamisen valmistumisen jälkeen autoliikenne kulkee tunnelissa maan alla ja  ratsastuskenttä kunnostetaan entiselleen ja se palautuu ratsastajien käyttöön.

Mitä Aurorankentän pysäköintipaikoille tapahtuu?

Laakson kentän pysäköintipaikkoja jouduttiin valitettavasti ottamaan pois käytöstä, sillä ne jäivät työmaan alle. Rakennushanke on järjestänyt uusia pysäköintipaikkoja erityisesti sairaaloiden henkilökunnan käyttöön. Pysäköintialue palaa käyttöön, kun rakentaminen on valmistunut.

Miten lähialueen asukkaiden näkemyksiä on huomioitu ja kuultu hankkeen suunnittelussa?

Lähialueen asukkaat on otettu mukaan jo siinä vaiheessa, kun Helsingin kaupunki laati uutta kaavaa.

Pidämme yhteyttä asukkaisiin esimerkiksi hankkeen palautekanavien ja säännöllisesti järjestettävien asukastilaisuuksien kautta.

Lähialueen taloihin on tehty alkutarkastuksia ennen louhintatöiden aloitusta. Alkutarkastuspöytäkirjaa voi kysyä omalta isännöitsijältä tai meiltä.

Miten asukkaat on huomioitu Meilahti–Laakso-logistiikkatunnelin suunnittelussa?

Logistiikkatunnelin alueen taloihin tehdään alkutarkastukset ennen louhinnan aloittamista. Jos taloon on tehty alkutarkastus kesällä 2022 Laakson sairaala-alueen louhintatöitä varten, voidaan hyödyntää samaa selvitystä. Jos taas kiinteistö sijaitsee kauempana Laakson sairaala-alueesta, tarkastus tehdään myöhemmin.

Joissain asuintaloissa on tärinämittari. Jos et tiedä, onko tärinämittari omassa talossasi, kysy meiltä: [email protected]. Jos mittaria ei ole, työmaa pystyy kuitenkin seuraamaan tärinän voimakkuutta myös sinun talosi kohdalla.

Muuta

Mitä tarkoitetaan Laakson yhteissairaalalla?  

Laakson yhteissairaala -hanke on rakennushanke, joka uudistaa Laakson sairaala-alueen. Rakennushankkeelle haluttiin antaa selvyyden vuoksi eri nimi kuin koko ajan toiminnassa olevalle Laakson sairaalalle.

Yhteissairaala kuvaa terminä sitä, että sairaalan omistavat HUS ja Helsingin kaupunki. Lisäksi nimi kuvaa sairaalan toimintaa eli sitä, että tulevaisuudessa sairaalassa tarjotaan psykiatrista ja somaattista hoitoa.

Kun Laakson uusi sairaalarakennus otetaan käyttöön, on sen nimi jälleen Laakson sairaala.