Työmaana unelmien sairaala
Tietyn alan työntekijät ovat ehdottomasti parhaita asiantuntijoita sanomaan, millaiset tilat heidän työtään ja potilaitaan parhaiten palvelee.
Ellinoora Nurmi tekee Laaksossa unelmiensa sairaalaa. Helsingin kaupungin sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan erityissuunnittelija kertoo olevansa nyt parhaassa työpaikassaan, vaikka ei alun perin huomannut paikkaa edes hakea.
Ellinooran eli Elliksen unelmien sairaala varmistaa potilaille ja asiakkaille parhaat mahdollisuudet kuntoutumiseen. Sen lisäksi unelmasairaalassa työskentelee tyytyväistä henkilökuntaa, joka pystyy keskittymään täysillä rakastamaansa työhön eli hoitamaan potilaitaan.
Helsingin sairaala on iäkkäiden ja hauraiden asialla
Laakson uuteen päärakennukseen tulee vajaa 400 sairaansijaa Helsingin sairaalalle. Ellinooran työmaa on koota lähtötietoja ja osallistua rakennuksen suunnitteluun niin, että uudet tilat toimisivat mahdollisimman hyvin juuri Helsingin sairaalan tarpeisiin.
Mutta mikä on Helsingin sairaala?
Kun tavallinen kaupunkilainen saa vaikkapa virtsatietulehduksen, hän hakeutuu terveysasemalle ja palaa antibioottireseptin kanssa kotiin toipumaan. Sen sijaan, jos virtsatieinfektion saa iäkäs ihminen, voi kyseessä ollakin monta kertaa vakavampi asia. Jos ikäihmisellä on muistisairaus ja iän myötä tavallisia kuulon tai näön heikkenemistä, yleiskunto voi romahtaa. Silloin toipuminen ei onnistu enää kotona. Tätä kaupunkilaisten joukkoa palvelee Helsingin kaupungilla omistama Helsingin sairaala.
”Suurin osa potilaistamme tarvitsee apuvälineen liikkumiseen, ja muistisairaudet ovat tosi tavallisia,” kertoo Ellinoora Helsingin sairaalan asiakaskunnasta.
Uuteen taloon tuleekin useita sairaalaosastoja eri geriatrian ja muiden erikoisalojen tarpeisiin. Geriatria on lääketieteen erikoisala, joka keskittyy ikääntymiseen ja ikäihmisten kokonaisvaltaiseen hoitoon. Esimerkiksi ortogeriatrian osastolla on erikoistuttu hoitamaan erilaisten murtumien jatkokuntoutusta, joista lonkkamurtuma on tavallinen.
Potilas saattaa viettää osastolla toipumassa viikkoja tai kuukausiakin. Joskus kunto palautuu ennen sairastumista edeltäneelle tasolle, jolloin hän pystyy palaamaan kotiin joko kotihoidon turvin tai täysin itsenäisesti. Välillä parempi vaihtoehto on muutto pysyvään hoivapaikkaan.
Helsingin sairaalalle tulee osastot myös palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle, jonka paikoista Helsingissä on pulaa.
Käypä hoito -suosituksen mukaan palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua.
Terveydenhuollon asiantuntijoiden ja suunnittelijoiden välissä
Tiedonvälitys tarkoittaa allianssimaailmassa paljon kokouksia.
Ellinooran mukaan arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit ovat läheisiä yhteistyökumppaneita, sillä heidän kanssaan sairaalan toiminnan tuntijat käyvät läpi suunnitelmia tila kerrallaan. Millainen osaston toimistosta tulee, millainen siivouskomeron pitää olla. Todella suuri ponnistus eli potilashuoneiden suunnitelma on jo pitkällä.
Koska paraskaan erityissuunnittelija ei voi tuntea sairaalan kaikkien erityisalojen toimintaa, tietoja kerätään tapaamalla eri henkilöstöryhmiä sekä potilaiden ja asiakkaiden edustajia.
”Tietyn alan työntekijät ovat ehdottomasti parhaita asiantuntijoita sanomaan, millaiset tilat heidän työtään ja potilaitaan parhaiten palvelee. Me olemme tiedonvälittäjiä”, Ellinoora kuvaa.
”Ihmiset pitävät paljon mallihuonetyöskentelystä. Mallihuoneessa on helppo keskustella, mikä hoitajia askarruttaa”, Nurmi kertoo. Samaa työtä tehdään myös virtuaalimallien äärellä eli 3D-mallityöpajoissa, jotka ovat saaneet lempinimen cave.
Oppia on haettu tietysti myös vierailemalla sairaaloissa pitkin Suomea ja ulkomailla.
”Etsitään hyviä ja huonoja ratkaisuja, mikä on ollut tietysti hyvin avartavaa. Mutta pitää olla tarkkana, ettei tehdä jotain valmiiksi vanhaa. Uudetkin innovaatiot ehtivät vanhentua, jos tilat tulevat käyttöön vuosien kuluttua”, Ellis sanoo. ”Mutta meidän hoitomenetelmämme eivät ole vanhanaikaisia ja laatu on hyvää, vaikka nykyiset tilat on olleet pitkään käytössä.
Modernit tilat mullistavat työnkuvan ja arjen
Helsingin kaupunki on panostanut paljon osallistamiseen. Tilojen lisäksi muutto uuteen rakennukseen mullistaa väistämättä myös vanhat organisaatiorajat ja tutut työyhteisöt. Henkilökuntaa osallistamalla ihmiset tutustuvat tuleviin työtiloihinsa, jolloin työskentely uuden teknologian parissa on toivottavasti helpompaa.
Uusia teknologisia ratkaisuja varmasti tulee, mutta niitä tehdään, jotta hoito saa aikaa ja tilaa. Hoitajan on turha viikata pyykkiä ja kuljettaa tavaraa paikasta toiseen, jos tällaiset asiat voi automatisoida.
”Tuolloin hoitajan aika vapautuu hoitotyöhön. Hoitajat rakastavat työtään, jos sen saa tehdä hyvin”. Itsekin kätilönä uransa aloittanut Ellinoora kuvaa, kuinka työn henkinen kuorma kasvaa, jos sitä ei pysty tekemään kunnolla.
