Sairaala-arkkitehti suunnittelee muuntuvia tiloja sadaksi vuodeksi

Silmälasipäinen nainen hymyilee ikkunan edessä.
Raija-Liisa Miesmaa arvostaa allianssin yhteisiä tavoitteita ja eri osapuolten yhteistyötä.

UKI Arkkitehdeilla työskentelevä Raija-Liisa Miesmaa on yksi Laakson yhteissairaala -hankkeen konkareista. Raija-Liisa tai tuttavien kesken Raisu aloitti vuonna 2018 yhtenä nimettynä avainhenkilönä, kun Helsingin kaupunki ja HUS kilpailuttivat suunnittelijoita uuden sairaalahankkeen valmistelua varten. Tällä hetkellä Raija-Liisa työskentelee edelleen samassa projektissa johtavana arkkitehtina yhdessä Lukkaroinen Arkkitehtien Anna Lohilahden kanssa.  

Päärakennuksen suunnittelussa Raija-Liisa ja Anna ovat jakaneet töitä niin, että Anna keskittyy valtavan rakennuksen runkoon ja kiinteisiin rakennusosiin. Anna työskentelee myös yhdyskäytävien ja maanalaisten tilojen parissa. Hankekielessä kiinteä osa tarkoittaa rakennetta, joka on pysyvä ja kallis muuttaa. Raija-Liisan työmaana ovat muuntuvat osat eli esimerkiksi huoneet.  
 
Raija-Liisan tontille kuuluu myös oikeuspsykiatrian uudisrakennuksen suunnittelu. Rakennus nousee Ohkolan alueelle Mäntsälään.  

Kapellimestarin hommissa 

”En itse ehdi suunnitella niin, että piirtäisin ja mallintaisin koneella,” Raija-Liisa kertoo arkipäivästään. ”Sen sijaan osallistun suunnitteluun, kommentoin suunnitelmia ja ohjaan muiden työtä. Hyvin paljon aikaa menee erilaisten palaverien vetämisessä, sekä eri linjausten viemisessä suunnittelupöytiin”. 

”Laakson Ladun tiimissä nyt 40 arkkitehtiä ja muuta suunnittelijaa, heidän työnsä ohjaus ja resurssointi on iso osa Annan ja omaa työtäni. Aikataulutamme esimerkiksi suunnittelijoita niin, että päästään tavoitteisiin.” 

Raija-Liisan mukaan työ on pomppivaa, kun käynnissä on usean rakennuksen suunnittelu. ”Silloin tällöin pääsee syventymään tavalliseen suunnittelutyöhön, mikä on mukavaa vaihtelua”.  

Paras sairaala muuntuu moneksi eri aikakausien tarpeisiin 

Laakson yhteissairaalassa sairaaloiden rakenteet suunnitellaan kestämään sata vuotta. Kunnianhimoinen tavoite asettaa riman korkealle arkkitehdeille, sillä sadassa vuodessa hoitotyö ja sairaalatoiminnan tarpeet muuttuvat moneen kertaan. 

Raija-Liisan mielestä sairaalan tilat ovat parhaimmillaan, kun ne ovat mahdollisimman mukautuvat tai muuntojoustavat suunnittelijoiden kielellä. 

”Sairaalathan muuttuvat koko ajan. Tulee uusia laitteita ja hoitomuotoja. Jo rakentamisaikana joudutaan ehkä tekemään muutoksia toiminnan takia. Toivottavasti osaamme tehdä riittävän geneerisen rakennuksen, joka mukautuu helposti yhä uusiin muutoksiin vuosikymmenten saatossa.” 

Kokenut sairaalasuunnittelija toivookin, etteivät säästötavoitteet rakentamisaikana ajaisi tulevaisuuden tarpeiden edelle.   

Esimerkkinä joustosta HUSissa on tehty linjaus, jonka mukaan leikkaussalit ovat aina samankokoisia. Joihinkin toimenpiteisiin tilaa on liikaa, mutta toisaalta tilat ovat tehokkaat, kun kaikkia leikkaussaleja voi käyttää mihin toimenpiteeseen tahansa. Näin toiminta on tehokasta, mikä tuo säästöjä pitkässä juoksussa.  

Sisätiloja suunnittelevalle sairaala-arkkitehdille unelmien sairaala on sellainen, jota sairaalahenkilökunta pitää onnistuneena ja toimivana.  

”Palautteella on tosi iso merkitys”, Raija-Liisa huomauttaa.  

Hoitotyö käy tutuksi 

Sairaaloiden maailmaan Miesmaa ajautui pikkuhiljaa. 90-luvulla työllistivät terveysasemien ja sairaaloiden tilamuutosprojektit. 2000-luvulla avautui uusi työsarka, kun suuria sairaalahankkeita käynnistyi eri puolilla Suomea. Samalla hankkeet siirtyivät käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jota hankearkkitehdit pääsivät opettelemaan etujoukoissa.  

Raija-Liisa oli mukana Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskusprojektissa eli JUST:ssa, joka oli yksi tärkeistä piloteista uuden työtavan käyttöönotossa. Samalla siirryttiin käyttämään stereoskooppisia virtuaalimalleja ja avointa rakennustapaa.  

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on ollut työtapana muissakin sairaalahankkeissa, ja Raisun työvuodet ovat kuluneet tiiviisti sairaaloiden parissa.  

Sairaalahankkeessa on mielenkiintoista työskennellä, pääsee sisälle hoitoprosessiin ja hoitohenkilöstön työhön. Se antaa kivan näköalan sairaalamaailmaan ja uuden rakennuksen käyttäjien arkeen.

Asunto- tai toimitilahankkeissa suunnittelija saattaa työskennellä aika kaukana tulevasta käyttäjästä.  

Allianssi on hyvä tapa toteuttaa vaikea hanke 

Monet sairaalahankkeet ovat monivaiheisia ja vuosia kestäviä projekteja, joihin allianssi sopii hankemuotona hyvin. Tiimityöstä pitävä Raisu pitääkin allianssissa työskentelystä.  

”On hienoa, kuinka avaamme omaa työtä muille allianssin osapuolille. Työmäärä on isompi kuin perinteisessä hankkeessa, mutta mielestäni lopputulos on parempi kuin perinteisessä hankkeessa. Yhdessä onnistutaan ja jos tulee vastoinkäymisiä, niin sekin otetaan yhdessä. Haasteet ovat meidän kaikkien haasteita. Tykkään hankkeen parhaaksi – mentaliteetista.” 

Havainnekuvassa on sairaalaosaston aula, jossa on kaksi valkotakkista työntekijää ja asiakas pyörätuolissa..
Tältä voisi näyttää Helsingin sairaalan osaston aula joskus vuoden 2030 paikkeilla. Havainnekuva on tehty toukokuussa 2023.