Helmikuun asukastilaisuuden materiaalit julkaistu
Helmikuun asukasillassa saimme 40 kysymystä, joihin olemme vastanneet tämän uutisen lopussa.
Laakson yhteissairaala -hanke kutsui 27.2.2024 lähialueen asukkaita tilaisuuteen, jossa kerroimme rakennustöistä sekä Meilahti-Laakso-tunnelin louhintatöistä. Tältä sivulta löydät koosteen illan esityksistä sekä vastaukset kaikkiin tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.
Vastaamme mielellämme myös muihin kysymyksiin. Tavoitat meidät esimerkiksi sähköpostitse: [email protected] ja palautelomakkeella.
Tilaisuuden tallennetta ei julkaista, sillä keskustelu kävi vilkkaana ja esiin nousi myös osanottajien henkilötietoja.
Asukastilaisuuden puheenvuorot
Hanke lyhyesti
Viestintäpäällikkö Sari Korolainen (Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala) esitteli lyhyesti Laakson yhteissairaala -hanketta ja sen vaiheita. Omistajat ovat Helsingin kaupunki ja HUS, jotka uudistavat Laakson sairaala-alueen yhdessä. Rakennushanke on nimetty Laakson yhteissairaalaksi. Alue rakennetaan vaiheittain vuosina 2022–2030.
Laakson sairaalaan tulee psykiatrista ja neurologista hoitoa ja kuntoutusta ja sairaanhoitoa.
Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä yhden sairaalan sijainti muuttui. Tästä syystä Laakson yhteissairaalan -hanke rakentaa oikeuspsykiatrialle uudisrakennuksen Ohkolan alueelle Mäntsälään.
Laakson sairaalan päärakennuksen teko on alkanut
Projektipäällikkö Ilkka Hätönen SRV:ltä kertoi Laakson sairaalan uuden päärakennuksen työmaan etenemisestä.
Noin 95 000 bruttoneliömetrin kokoinen rakennus muuttaa lähialueen maisemaa kuluvan vuoden aikana. Alkuvuodesta rakentajat työskentelevät lähinnä kellarikerrosten parissa. Rungon maapäällisten osien (kellarikerrosten yläpuoliset) asennus käynnistyy maaliskuussa.
Rakennus muodostuu neljästä osasta, joista ensin nousee lähinnä Laakson vanhoja rakennuksia oleva LD-osa. Sitä seuraavan LC-osan elementtirunko alkaa nousta heinä-elokuun vaihteessa.
LD-runko valmistuu elo-syyskuussa. Sen jälkeen valmiilla osalla alkavat vesikattotyöt. Rakennuksen katolle ilmestyy kattoa peittäviä sääsuojia. Isoja telttamaiset rakennelmat näkyvät varmasti myös tontin ulkopuolelle. LD-osan julkisivuverhousten asennus alkaa syksyllä. Työ ei häiritse naapureita.
Alla olevassa, helmikuussa otetussa kuvassa näkyy pohjoisimman LD-osan runkoa. Seuraavan LC-osan perustusten teko on alkamassa.
Päärakennuksen eteläisimmät osat (LA ja LB) olivat helmikuussa vielä avolouhintatyömaata.
Yhteinen työmaa vuonna 2024
Projektipäällikkö Liisa Penttinen SRV:ltä toi tilaisuuteen tietoa siitä, mitä osaprojekteja täydentävä yhteinen työmaa tekee.
Yhteinen työmaa vastaa monista kaupunkilaisille konkreettisesti näkyvistä asioista työmaan ulkopuolella. Näitä ovat esimerkiksi liikennejärjestelyt, työmaa-aidat ja portit, työmaan valaistus ja kulkureitit ja niiden kunnossapito.
Alkuvuodesta 2024 työmaan henkilöstömäärä kasvaa nopeasti, kun päärakennuksen työmaa pääsee kunnolla vauhtiin. Työntekijöitä varten hanke tekee parhaillaan uutta suurta koppikylää. Se sijoittuu Invalidiliiton Synapsia-talon pohjoispuolelle työmaa-alueelle.
Ylipäätään työmaalle virtaavan liikenteen määrä kasvaa. Tämän vuoksi työmaa on ottanut käyttöön Reijolankadun ja Urheilukadun portit. Tarkoitus on muun muassa estää Nordenskiöldinkadun ruuhkautuminen, kun kaikki autot eivät liiku Auroransillan alta.
Louhintatöitä on käynnissä monessa paikassa
Infratöiden projektipäällikkö Janne Paajanen SRV:ltä kertoi erityisesti louhintatyömaiden tilanteesta.
Töitä on käynnissä muun muassa Laakson sairaala-alueen eteläosassa, missä lähes 80 prosenttia louhinnasta on saatu valmiiksi.
Ohikulkijoille näkyvä erityisen näkyvä paikka on Auroransillan ympäristö. Siellä infrarakentajat louhivat tilaa ajotunnelille, josta tulee aikanaan tärkein reitti Laakson sairaala-alueelle kallioparkkiin.
Maan alla kallioparkissa ja huoltotiloissa louhintaa tehdään monessa kohti Laakson sairaala-aluetta. Louhinnan edistymistä pystyy seuraamaan kartasta, joka päivitetään kerran viikossa hankkeen työmaat-nettisivuille.
Maanalaista louhintaa on paljon, sillä maan alle tulevat:
- asiakas- ja ambulanssisaatto, hissiyhteydet kaikille sairaalaosastoille uusissa rakennuksissahuoltopiha ja muut logistiikkatilat
- asiakas- ja henkilökuntapysäköinti (550 autopaikkaa)
- väestönsuoja.
Melu, pöly, tärinä
Rakentaminen aiheuttaa aina myös melua, pölyä ja tärinää. Haittoja naapureille pyritään kuitenkin vähentämään monin tavoin. Ympäristöviranomaisten melupäätös ohjaa toimintaa. Melutasoa kontrolloidaan melumittauksin.
Pölynkeräys jatkuu. Kastelua hyödynnetään pakkaskauden ulkopuolella.
Lähialueen kiinteistöt katselmoitu etukäteen. Jos epäily vauriosta, ilmoita asiasta välittömästi: [email protected]
Miksi räjäytys tuntuu niin kovalle, vaikka tärinäarvo on alhainen?
Ihminen aistii tärinän hyvin herkästi. Ihminen havaitsee myös tärinän, joka ei vahingoita rakenteita.Kalliossa on heikkoja kohtia ja ilmarakoja, joita pitkin ääni pääsee kulkemaan. Tärinä on todellista, ja hyllyllä kilisevät tavarat liikkuvat. Rakenteet naksuu ja paukkuu.
Junaradan lähellä sama ilmiö. Ratikan ääntä ei noteeraa, koska siihen on tottunut. Normaalista ääni- ja tärinämaailmasta poikkeavat ilmiöt havaitaan paremmin.
LYS-hankkeen aiheuttamat räjäytykset näkyvät myös seismologian tutkimuspisteissä, joista lähin on Seurasaaressa. Räjäytykset eivät näy poikkeavina.
Kaupunki on antanut luvan samoilla ehdoilla tehdä muutakin maanalaista työtä Helsingin keskustassa. Helsingin määräykset ovat keskimäärin tiukempia kuin muilla kunnilla.
Meilahti-Laakso-tunnelin rakentaminen ja liittyvät hankkeet
Projektipäällikkö Marja-Liisa Hynynen (Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala) kertoi Meilahti-Laakso-tunnelin rakentamisesta.
Louhintatyö alkoi joulukuussa Laakson sairaala-alueelta käsin, ja työ kestää 1,5 vuotta arviolta kesään 2025. Tunnelin koko on pienempi kuin Laakso kalliotiloissa, mutta työ etenee muuta louhintaamme hitaammin. Kivi ajetaan tunnelin kautta ulos ja räjäytyksiä on vähemmän
Mannerheimintie länsipuolella työtä tehdään pienissä erissä sairaaloiden herkkien laitteiden vuoksi.
Porausäänistä rakennuksen alapuolella tullut paljon palautetta. Häiritsevin vaihe Mannerheimintien ja Urheilukadun asukkaiden kannalta tänä keväänä. Tunnelin toinen haara louhitaan takaisin sairaala-alueelle. Maan päälle ei tulla muualta kuin Laaksonkentältä.
Lähivuosina tulossa olevia katutöitä
Kaupunki uudistaa kunnallistekniikkaa lähialueen kaduilla. Se myös päättää, tekeekö allianssi lähistön katutöitä liittyvinä hankkeina.
Urheilukadun kunnostuksen kaupunki tilannut kehitysvaiheen hankkeelta. Jos kaupunki tilaa myös toteutusvaiheen, työ tehdään todennäköisesti kuluvan vuoden aikana.
Tulevina vuosina kunnostetaan myös Reijolankatu, Lääkärinkatu ja Auroranportti.
Kysymykset ja vastaukset
Asukastilaisuudessa esitettiin runsaasti kysymyksiä, joihin kaikkiin vastaukset alla. Jos jokin jäi vielä mietityttämään, laitathan meille sähköpostia: [email protected]
1. Onko joku tarkka päivämäärä, milloin Meilahti-Laakso-tunnelin uusi haara (Mannerheimintieltä Urheilukadun varteen) on louhintojen osalta valmis?
Ei voi sanoa tarkkaa päivämäärää. Jos työ etenee normaalisti, kesto on noin 10 viikkoa. Työ voi kestää pidempään, jos kallionlaadun kanssa tulee haasteita tai yhdellä kertaa louhittavan tunnelin pituutta lyhennetään tärinävaikutusten pienentämiseksi.
2. Kuuluuko porausääni 10 viikkoa Mannerheimintien talojen kohdalla? Joudummeko kestämään vielä 10 viikkoa?
Tilanne on nyt (27.2.2024) pahimmillaan, kun ollaan aivan talojen alla. Porausmelu ei välttämättä kuulu kymmentä viikkoa. Äänen pitäisi vaimentua, kun poraustyö ja louhinta siirtyvät pois rakennuksen alta.
3. Ennakoit, että porausääni kuuluu 10 viikkoa Mannerheimintien talojen alla. Kuuluuko ääni myös Urheilukadun kohdalla?
Jos poraus kuuluu Mannerheimintien taloihin, niin se kuuluu Urheilukadun kohdalla myös.
4. Missä tärinämittarit sijaitsevat? Kysymys koskee Lääkärinkatu 4 taloa.
Lääkärikatu 4 kiinteistöön on asennettu tärinämittari 15. tammikuuta 2024.
5. Olen pyytänyt jo aiemmin, voisiko porausta aikatauluttaa ja tiedottaa aikataulusta meille asukkaille.
Porausta ei pysty valitettavasti aikatauluttamaan tarkasti. Kalliolouhinnassa työn kesto selviää vasta tekohetkellä. Jos kallio paljastuu olevan oletettua heikompilaatuista, se vaatii lujitusta. Lujitustyö voi viedä tunteja, ennen kuin louhinta pääsee jatkumaan.
Jos annetaan tarkat ajat, milloin porataan, ei työn jatkaminen onnistukaan, mikä venyttää sen kestoa huomattavasti.
Toki noudatamme kaupungin hankkeelle antamia työaikoja. Ajankohtaiset työ- ja räjäytysajat löytyvät aina verkkosivuiltamme.
6. Voiko porauksesta esittää jotain aikatoivetta? Esimerkiksi, ettei perjantai-iltana porata. Viime lauantaiaamu poraus käynnistyi kello 7.30. Minun toiveeni olisi, että lauantaiaamuna ei porata.
Tämä on konkreettinen pyyntö, joka on nyt toteutettu. Lauantaina poraus on päätetty aloittaa aikaisintaan kello 9 aamulla. Perjantai-iltana poraus voi jatkua sallittuun aikaan kello 21 saakka.
7. Talomme (Urheilukatu 54:n) asukkaat ovat olleet huolissaan räjäytyksistä. Talossa on anturit, mutta asuntoihin ja ulkoseiniin on tullut halkeamia. Kosteissa tiloissa näyttää, että lattian ja seinän väliin on tullut rako. Poraamisen kanssa pärjätään, mutta ollaan huolissaan, kestääkö talo. Onko räjäytyksistä reaaliaikaista seurantaa?
Hankkeella on reaaliaikainen seuranta, jonka avulla näemme jokaisen räjäytyksen voimakkuuden.
Kysyit, kestääkö rakennus räjäytysten voimaa. Louhinta-alueen lähellä sijaitsevat rakennukset on käyty läpi ennen louhinnan aloitusta. Räjäytystyöt on suunniteltu näiden selvitysten perusteella niin, että rakennukset kestävät työn.
Millä perusteella tämä arvio sitten tehdään? Rakennusalan normeista on opas, joka toimii perustana Suomessa louhintatöille. Maassa on 3–4 alan yritystä, jotka ovat erikoistuneet tekemään kiinteistökartoituksia louhintatöitä varten. Räjäytystöiden suunnitteluun vaikuttavat muun muassa talon rakenne ja minne se on perustettu. Samoja hyviksi todettuja periaatteita on noudatettu vuosikymmeniä.
Räjäytysten voimakkuutta seurataan mittareilla. Niiden antamissa tärinäarvoissakin on vielä väljyyttä. Vaikka mittarin antama tärinäarvo olisi lähellä 100%:a, se ei vielä välttämättä aiheuta vauriota rakennukselle.
Louhinta on ankaran vastuun alaista toimintaa. Tässä tapauksessa SRV Infralla on velvollisuus näyttää, että halkeama ei ole tullut louhinnan seurauksena.
Jos rakennus on asiallisesti rakennettu ja tärinäarvoja noudatetaan, rakennukset kestävät kyllä.
8. Tehtiinkö katselmus muualle kuin asuntoihin esimerkiksi ulkoseinään?
Joitakin rakennuksia on dokumentoitu laajemmin. Dokumentoinnin laajuus ilmenee rakennuksen alkukatselmusraportista. Asukkaat voivat pyytää alkukatselmusraporttia omalta isännöitsijältä, jolle se on lähetetty.
9. Voiko vaikuttaa, jos rakennus on tehty vuonna 1942?
Rakennuksen rakennustapa ja perustaminen on huomioitu alkukatselmuksessa eli ei pitäisi vaikuttaa.
10. Tilanne olisi erilainen, jos vaurioita olisi vain yhdessä talossa olisi. Taloja on rakennettu eri aikaan. Tuntuu kummalle, että talot vaurioituisivat itsekseen.
Vauriot eivät tule itsekseen. Voi olla, että joihinkin vanhempiin halkeamiin ei ole kiinnitetty huomiota ennen louhintojen alkamista. Toisaalta rakennuksiin ilmaantuu halkeamia myös muista syistä kuin louhinnan takia.
11. Alkukatselmuspöytäkirjaa oli hyvin hankala saada. Valokuvista en edes tiennyt.
Alkukatselmukset on toimitettu isännöitsijöille. Asukastilaisuuksissa niitä on pyydetty myös, ja asiakirjat on toimitettu kysyjille.
12. Olen huolissani meidän rakennuksemme puolesta. Sodan aikaan rakennettu.
Nyt on hyvä, että välikatselmuksen tekijät ovat tulossa käymään. Akuutteja toimia vaativat viat korjataan heti. Ei-kiireelliset korjataan loppukatselmuksen jälkeen, jos viat todetaan räjäytyksen aiheuttamaksi.
13. Onko tärinäarvoilla vaikutuksia töiden kulkuun?
On. Yhdessä tapauksessa lyhennettiin katkoa (tarkoittaa kalliossa louhittavaa väliä), kun tärinäarvo alkoi nousta.
14. Minusta tuntuu erikoiselle tämä suure, joka on laskennallinen. Jos useampi taloyhtiö raportoi vaurioista ja tärinäarvo on 70–80 prosentin pinnassa.
Jos tärinäarvo on tuossa lukemassa, niin työmaa tekee toimenpiteet ja varmistaa, että pysytään raja-arvojen sisällä eikä vaurioita pääse syntymään.
15. Miten todennäköistä on, että muutatte räjäytyksiä tänään tulleen palautteen perusteella?
Palaute käsitellään johtoryhmässä, ja tarvittaessa tehdään muutoksia louhintatöihin.
16. Meidän talot on aika heikkoa tekoa. Esimerkiksi pistorasiat ei pysy seinässä. Voidaanko rakenteita oikeasti korjata?
Tämä ei ole ainoa alue Helsingissä, missä on louhittu vanhojen talojen alueella. Kaupungin maanalaisessa kartassa näkee, että tunneleita on joka paikassa. Työ voidaan tehdä ilman, että talot vaurioituvat.
17. Meidän talossa Mannerheimintiellä on vaurio kuusi vuotta sitten kunnostetussa julkisivussa. Urheilukadun talon on rakennettu sota-aikaan. Onko raja-arvo samanlainen Mannerheimintien ja Urheilukakadun taloissa? Voidaanko allianssin puolesta luvata, että allianssi selvittää vauriot? Pelkään, että taloyhtiö joutuu riitelemään vakuutusyhtiön kanssa korvauksista.
Allianssiurakka tarkoittaa, että tilaaja tilaa suunnittelijan ja urakoitsijan yhdessä ja työ tehdään yhteisessä organisaatiossa. Kaikki tilanteet katsotaan yhdessä.
Lunastustoimituksessa on selvät sävelet, kuinka tehdään. Vauriot pitää tutkia ja sitten katsotaan, mikä kuuluu korvauksen piiriin.
Tiivistetään kiinteistöjen välikartoituksia ja seurataan, mikä vaurio etenee mitenkin.
18. Alkukartoituspöytäkirjat piti tallettaa Maanmittauslaitoksen arkistoon. Toivottavasti ne on toimitettu sinne.
19. Ollaanko tilanteessa, jossa jokaisessa talossa on vaurioita, joissakin ilmeisesti pahojakin?
Jos louhintatyömaa on aiheuttanut halkeaman, niin se korjataan. Allianssi korjaa kaikki vauriot, jotka katselmuksessa todetaan louhinnan aiheuttamaksi.
20. Onko yhtään korjattu?
Kyllä niitä on korjattu. Kaikista ei käydä tätä keskustelua. Korjattu on myös tapauksia, jossa on ollut rakennusvirhe, joka ei kestä louhintaa.
Töiden ollessa kesken korjaamme kriittiset ja akuutit vauriot. Jos julkisivussa on jälkiä, ei nyt keskellä talvea kannata lähteä korjaamaan, sillä louhinta jatkuu vielä ensi kesään asti.
21. Asunnon omistaja ei joudu maksamaan ja te korjaatte?
Jos vaurio on meidän aiheuttamaa, niin korjaamme sen.
22. Seuraavat 10 viikkoa räjäytys tulossa aivan meidän talon viereen. Nyt on kova kiire muuttaa toimintatapaa. Pian työ on meidän kohdalla.
Huomenna (28.2.) on johtoryhmän kokous, jossa toimia pohditaan. Katkon lyhennys on yksi vaihtoehto.
23. Urheilukatu 54 talossa on jo tullut halkeamia ja louhinta lähestyy naapuritaloa.
Ei kiireellisiä halkeamia ei kannata korjata, koska louhinta on tulossa lähemmäs.
24. En ole ekspertti, mutta voiko tulla rakenteiden sisälle vahinkoja, joita ei voi korjata?
Ei ole todennäköistä, kun toimitaan raja-arvojen puitteissa. Kysymyksen 7 vastauksessa asiasta on kerrottu tarkemmin.
25. Olen saanut vastauksen, että katselmus pitäisi tehdä aina samaan vuodenaikaan. Aika mielenkiintoista, että se pitää tehdä samaan vuodenaikaan kuin alkukatselmus. Kun on enemmän kosteutta, moni asia turpoaa. Myös alkukatselmus pitäisi tehdä kaksi kertaa eli eri aikaan vuodesta.
Tehdään välikatselmus samaan vuodenaikaan kuin alkukatselmus eli kesällä. Jos louhinta loppuu loka-marraskuussa, kannatta tehdä välitarkastus hieman aiemmin.
26. Miksi Meilahti-Laakso-tunnelin sijaintia ei enää esitetä?
Kaupunki on keskustellut hankkeen kanssa nyt, kun tehdään toteutussuunnittelua. Muun muassa nykyisen maailmantilanteen vuoksi kaupunki on poistanut kaikki ei julkiset maanalaiset tilat kartoilta.
27. Tarkoittaako Urheilukadun katutyö vesi- ja viemäriputkien sekä kaapelin ja sähkön uusimista?
Kyllä. Myös hulevettä tulee paljon, joten hule- ja viemärivesi erotetaan toisistaan.
28. Koskeeko Lääkärinkadun katutyö myös Mannerheimintien ja Lääkärinkadun risteystä?
Kyllä tarkoittaa.
29. Miksi Reijolankatu pitää kunnostaa, kun se oli muutama vuosi sitten remontissa?
Reijolankadulle on tulossa pyörätien levennys ja joukkoliikenteen pysäkki. Suureen sairaalaan tehdään pysäkki mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä.
Lääkärinkatu on pakko kunnostaa, koska sieltä puuttuu esimerkiksi erillinen hulevesijärjestelmä. Urheilukatu on pakko uudistaa myös, sillä uusi sairaala tarvitsee isomman kunnallistekniikan liittymän.
30. Uusitaanko Urheilukadulla tonttiliittymät?
Urheilukadun katutyö ei tällä tietoa koske tonttiliittymiä vaan nykyiset liittymät yhdistetään uusiin rakennettaviin runkolinjoihin kunnallistekniikan osalta.
31. Onko mahdollista vaikuttaa, että Urheilukadun puihin ei kajota?
Puita ei kaadeta Urheilukadulle katutöiden yhteydessä. Ainoa poikkeus ovat ne kohdat, joihin on tulossa uusi liittymä. Katusuunnitelmassa on myös uusia istutettavia puita.
32. Onko Lääkärinkadusta arviota, milloin katutyö alkaa?
Tarkkaa aikaa ei vielä ole.
33. Voinko saada alkukatselmuspöytäkirjat?
Ensijaisesti oman taloyhtiön isännöitsijä toimittaa alkukatselmuspöytäkirjat asukkaille.
34. Voinko antaa kommentin puhtaanapitoon? Kun tulin tänään tuli Reijolankadulta, huomasin, että työmaalta tulee liejua Urheilukadulle.
Otetaan harja-auto puhdistamaan tie, kiitos palautteesta.
35. Koska on seuraava asukastilaisuus? Mielellään tilaisuus voisi olla ennen 10 viikon louhintajaksoa tai sen aikana.
Allianssi selvittää sopivaa ajankohtaa.
Kysymyksiin 36–40 on luvattu vastata kirjallisesti, sillä tilaisuuteen varattu aika päättyi.
36. Totean huolena: Esityksessä sanottiin, että työmaaliikennettä tulee jonkin verran myös Urheilukadulle. Olen ollut käsityksessä, että se kulkee Auroranportin kautta.
Työmaaliikenne ei kulje asuintalojen kohdalla Urheilukatua pitkin. Ajoa on vain Urheilukatu 9 eli purettujen talojen liittymästä kohti Reijolankatua. Porttia vastapäätä sijaitsee ns Rokkimäkkäri.
37. Huolena esitän kysymyksen työmaan henkilökunnan pysäköinnistä. Esityksessä kerrottiin, että työmaalla on pian 1000 henkeä, minne he jättävät autonsa?
Työntekijöiden autoille on tällä hetkellä varattu tilaa Pasilan pysäköintilaitoksesta ja Jäähallin pysäköintialueelta. Tutkimme myös pysäköintitiloja, jotka sijaitsevat kauempana Laakson alueesta. Hanke ohjaa urakoitsijoita käyttämään julkista liikennettä mahdollisimman paljon.
38. Minne louhinnasta syntyvät huoltovedet johdetaan?
Louhinnassa käytettävä vesi puhdistetaan kiintoaineesta ja sen johtamisesta viemäriverkostoon on sovittu HSY:n kanssa.
39. Muistutan, että Laakson ratsastuskentän kohdalla on hyvin olennaista, että pohjaveden virtaus ja reitti sille pysyy ennallaan.
Kaupungin geologisen osaston kanssa on tulossa kokous, jossa pohjaveden pintaa käydään läpi. Tapaamme kaupungin asiantuntijat säännöllisesti.
40. Asemakaavassa on todettu, että Urheilukadulle ei pysyvää huoltoliikennettä saa ohjata. Rakennusluvassa sitä esitettiin, ja se kiellettiin. Seuraavissa suunnitelmissa taas pyöri huoltoliikenne Urheilukadulle. Kai tämä asia huolehditaan?
Urheilukadulle johtavan tunnelin oviaukosta ei pysty normaalisti ajamaan huoltoliikenne kadulle. Oviaukko ei salli huoltoliikenteen ajoa, se ei mahdu siitä.