Vastine Ylen uutiseen koskien Laakson yhteissairaalan geotermistä energiakaivohanketta
Yle julkaisi uutisen 9.4. koskien Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan geotermistä energiakaivohanketta, jossa haastetaan muun muassa hankkeen valmistelua, valmisteluun osallistuneiden tahojen asiantuntemusta ja geokaivojen hintaa. Haluamme kertoa oman näkökulmamme näihin näkemyksiin.
Asiantuntijat toivottavat geokaivohankkeen tervetulleeksi
Ymmärrämme, että Ylen näkökulma uutisessa on kriittinen ja siinä korostetaan asiantuntijoiden esiin nostamia näkemyksiä tältä osin. Toivotamme tervetulleeksi hankkeesta käytävän keskustelun ja eri näkökulmat.
Ylen artikkelista kuitenkin muodostuu käsitys, että Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan edustajien (jatkossa Koy Laakso) ja Ylen haastattelemien asiantuntijoiden näkemykset olisivat monilta osin täysin vastakkaiset. Tämä ei mielestämme anna totuudenmukaista kuvaa asiantuntijoiden kanssa käydyistä keskusteluista. Näkemyserojen lisäksi löysimme asiantuntijoiden kanssa myös paljon asioita, joista olimme yhtä mieltä.
Helmikuussa käytyjen keskustelujen jälkeen useat asiantuntijat olivat hankkeesta innoissaan ja osoittivat halukkuutensa osallistua hankkeen ympärille muodostettavaan asiantuntijaryhmään.
Hankkeen puutteellinen valmistelu ja asiantuntemus
Ylen uutisessa useampi asiantuntija tuo esiin oletuksensa hankkeen puutteellisesta valmistelusta ja siinä käytetystä asiantuntemuksesta. Aihe ei kuitenkaan ollut keskiössä Koy Laakson ja asiantuntijoiden kanssa helmikuussa käydyissä keskusteluissa tai Ylen heille koostamissa materiaaleissa. Asiantuntijoille ei näin ollen voi olla riittävästi tietoa, jonka perusteella arvioida tätä asiaa.
Olemme valmistelleet hanketta usean vuoden ajan ja käyneet markkinavuoropuhelua monien eri toimijoiden kanssa. Hankkeen valmistelussa on ollut mukana useita eri asiantuntijatahoja. Hankkeen aikana on tehty simulaatioita ja laskelmia muun muassa Afryn ja Granlundin toimesta. Lisäksi hankkeen valmistelussa on hyödynnetty energiakaivon Laakson yhteissairaalalle toteuttavan Hanjin D&B Ltd:n toimittamia simulaatioita ja tuloksia muun muassa Etelä-Koreaan toteutetuista kaivoista, missä kallioperä on lähes samankaltaista kuin Suomessa. Lisäksi hanke on ensimmäinen Suomessa, jota rakennuslupaviranomainen tällä tasolla valvoo.
Olemme myös perehtyneet kaikkiin Suomessa toteutettuihin geokaivohankkeisiin ja tunnemme hyvin poraustekniikkaan, kaivoon, kaivon kalustukseen ja toimintaan liittyvät haasteet ja epäonnistumiset. Tästä syystä ja vakaan harkinnan perusteella olemme päätyneet nykyiseen ratkaisuun, joka poikkeaa merkittävästi aikaisemmin Suomessa toteutetuista kaivoista.
Geokaivojen hintalappu liian kallis
Ylen uutisen mukaan moni asiantuntija pitää hankintaa kalliina. Suomessa aikaisemmin toteutettujen geokaivohankkeiden toteutuneita kustannuksia harva toimija kuitenkaan avaa, joten hankkeiden hintoja on vaikea verrata. Omassa uutisessamme syksyllä 2024 kerroimme hankkeen hinnan avoimesti. Sopimuksen kokonaisarvo on 14,5 M€, josta ensimmäisen kaivon kustannus on 5,9 M€ ja seuraavien kahden kustannus on 4,3 M€ per kaivo. Mikäli ensimmäisen kaivon toteutus onnistuu, sopimus mahdollistaa kahden vastaavan kaivon tilaamisen samoin ehdoin kuin ensimmäinen kaivo.
Kaivojen hyötysuhteesta paljon näkemyseroja
Ylen ja asiantuntijoiden kanssa käytiin paljon keskustelua geokaivojen hyötysuhteesta. Kättä väännettiin niin lyhenteistä COP ja sCOP, kuin siitä mitä sillä lasketaan ja mitä sillä Laakson kontekstissa tarkoitetaan. Odotuksemme kymmeniä kertoja paremmasta hyötysuhteesta sai Ylen ja asiantuntijat yllättymään.
COP (Coefficient Of Performance) kertoo kulutetun ja tuotetun energian suhteen ja sCOP (Seasonal Coefficient Of Performance) taas ottaa huomioon vuodenajan vaihtelut. COP ja sCOP ovat muuttujia, joita voi laskea monella tavalla ja siten myös ymmärtää monella tavalla. Luvun voi esimerkiksi laskea yksittäiselle lämpöpumpulle, kaivolle tai koko sairaala-alueen energiajärjestelmälle.
Hyötysuhteesta puhuttaessa Ylen uutisessa viitataan välillä lämpöpumppuihin ja välillä taas lämpökaivoihin. Laakson yhteissairaala -hankkeesta puhuttaessa taas pitää tarkastella koko energiajärjestelmää.
COP 80-100 ei perustu Laakson yhteissairaalan energiankierrätysjärjestelmässä mihinkään yksittäiseen komponenttiin, vaan kokonaisuuteen, jossa hyödynnetään useita eritasoisia energiankierrätysverkostoja. Pystymme ajamaan samaan aikaan kahta eri menoveden lämpötilaa. Tämä mahdollistaa meille sen, että samaan aikaan on mahdollista tehdä käyttövettä jollain hyötysuhteella sekä lämmitystä sitä paremmalla. Lisäksi voimme tehdä vielä jäähdytystä jota sairaala tarvitsee jatkuvasti, tietysti kesällä eniten. Jos tuotamme samaan aikaan aurinkoenergiaa sairaalan katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla, ei COP 80 ole mitenkään mahdoton, se voisi olla sen ylikin ja parhaimmillaan vaikka 100.
Kuumaa vai kylmää
Asiantuntijoiden mukaan Koy Laakson odotukset geokaivoista saatavan veden lämpötilasta olivat liian korkeita. Odotukset kaivosta saatavan veden lämpötilasta kuitenkin perustuvat Koy Laakson toimeksiannosta ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemiin laskelmiin, jossa Laaksoon tulevan kaivon käyttöä on simuloitu 50 vuoden aikasarjalla.
Näin uutista valmisteltiin Ylen kanssa
Uutista varten Yle haastatteli Koy Laakson kiinteistöpäällikkö Antti Hyökkiä ja Helsingin kaupungin LVI-projektipäällikkö Erno Sjögreniä lokakuussa 2024 ja toimitti haastattelun perusteella kokoamansa aineiston valitsemilleen asiantuntijoille, jotta asiantuntijat voisivat Ylen mukaan ottaa kantaa hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen.
Pyynnöstämme osalle Ylen asiantuntijoista järjestettiin helmikuussa kaksi videotapaamista, joissa mahdollisia väärinymmärryksiä pyrittiin avaamaan ja vastaamaan asiantuntijoiden kysymyksiin. Kahdesta videotapaamisesta ja monesta sähköpostikeskustelusta huolimatta kerkesimme vasta raapaisemaan pintaa tästä erittäin kompleksisesta aiheesta. Hankkeen ympärille muodostettavalle asiantuntijaryhmälle jää siis tulevaisuudessa vielä paljon keskusteltavaa!
Jaamme tietoa hankkeesta kaikille sidosryhmillemme
Geotermisistä energiakaivohankkeista jaetaan hyvin vähän tietoa julkisesti mikä vaikeuttaa oppien jakamista ja alan kehitystä. Haluamme toimia päinvastoin. Olemme jo tähän mennessä avanneet hankettamme avoimesti. Tästä hyvä esimerkki on vapaaehtoinen suorahankintailmoitus, joka sisältää perustelut valitusta toimittajasta ja tekniikasta aina sopimuksen hintaan asti.
Ylen ja asiantuntijoiden pyytämiä tarkkoja teknisiä tietoja, laskelmia ja simulaatiota kaivoista emme kuitenkaan vielä tässä vaiheessa hanketta ole julkisesti jakaneet. Osa tiedoista on liikesalaisuuden piirissä olevaa tietoa.
Tulemme julkaisemaan tietoja hankkeesta kootusti sitä mukaa, kun ensimmäisen syvän geokaivon poraaminen edistyy. Testiajoista ja myöhemmin kaivon tuotannosta saatavat tiedot jaetaan tutkimusyhteisön, alan ja suuren yleisön käyttöön. Julkisena toimijana Laakson yhteissairaalan tahtotila on, että toteutettava geokaivohanke tulee edesauttamaan alan tutkimusta, koulutusta ja osaamista.
Lisätietoa hankkeestamme
Ensimmäisen syvän geotermisen energiakaivon poraus alkaa Laaksossa keväällä
Sopimus geotermisen energiakaivon poraamisesta Laakson yhteissairaalalle