Marraskuun asukasinfon materiaalit

Laakson yhteissairaala -hanke kutsui 27.11.2023 lähialueen asukkaita tilaisuuteen, jossa kerroimme rakennustöistä sekä Meilahti-Laakso-tunnelin töiden alkamisesta. Tältä sivulta löydät koosteen illan esityksistä sekä vastaukset kaikkiin tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin.

Vastaamme mielellämme myös muihin kysymyksiin. Tavoitat meidät esimerkiksi sähköpostitse: [email protected] ja palautelomakkeella. Tilaisuuden tallennetta ei julkaista, sillä keskustelu kävi vilkkaana ja esiin nousi myös osanottajien henkilötietoja.  

Asukastilaisuuden puheenvuorot

Hanke lyhyesti

Toimitusjohtaja Marko Virtanen (Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala) esitteli lyhyesti Laakson yhteissairaala -hanketta ja sen vaiheita. Omistajat ovat Helsingin kaupunki ja HUS, jotka uudistavat Laakson sairaala-alueen yhdessä. Rakennushanke on nimetty Laakson yhteissairaalaksi. Alue rakennetaan vaiheittain vuosina 2022–2030.​

Laakson sairaalaan tulee psykiatrista ja neurologista hoitoa ja kuntoutusta ja sairaanhoitoa.​

Hankesuunnitelman päivityksen yhteydessä yhden sairaalan sijainti muuttui. Tästä syystä Laakson yhteissairaalan -hanke rakentaa oikeuspsykiatrialle uudisrakennuksen Ohkolan alueelle Mäntsälään.

Ajankohtaista rakennustöistä

Infratöiden projektipäällikkö Janne Paajanen SRV:ltä kertoi työmaiden tilanteesta:

• Laaksonkentän puolella työmaa saavutti tärkeän merkkipaalun marraskuun puolivälissä, sillä ajotunnelin kaksi osaa yhdistettiin toisiinsa.
• Laakson sairaala-alueen maisema muuttuu vuoden 2024 aikana, sillä päärakennuksen rakennusvaihe alkoi 1. joulukuuta 2023. ​ Ensimmäinen nosturi pystytettiin marraskuussa, ja toinen asennetaan tammikuussa.​
• Päärakennuksen ensimmäisen osan perustusten teko on alkanut syksyllä, ja ensimmäiset korkeat kellarin betoniseinät olivat jo marraskuussa paikoillaan. ​
• Maanpäällisten kerrosten teko alkaa suunnitelman mukaan maaliskuussa.​ Keväästä eteenpäin rakennuksen hahmo rupeaa nousemaan tontilla.
• Työmaaliikenteen määrä lisääntyy edelleen.  ​

Avolouhinnan, maanalaisten tilojen ja Meilahti-Laakson tunnelin tilanne

Avolouhinta alkoi helmikuussa 2023, ja työ on levittäytynyt loppuvuodesta koko Laakson sairaala-alueen työmaalle. Alueen pohjoisreunassa päärakennuksen perustuksia varten louhittu kuoppa on jo täydessä syvyydessä, ja työ jatkuu kohti tontin eteläreunaa. Tontti viettää etelään, minkä vuoksi louhittavaa kalliota on etelässä vähemmän kuin pohjoisreunalla. Tontin Reijolankadun reunaan jää kallioinen piha-alue.

Maanalaiset kalliotunnelin louhinnat käynnistyivät kesällä, ja työ on edennyt hyvin. Loppuvuodesta kalliotunnelin louhinta oli käynnissä Laakson vanhojen sairaalarakennusten alla ja Invalidiliiton Synapsia-talon kupeessa. Louhinnan suuntaa kääntyy kohti Reijolankatua etelään.

Maanalaisten tunnelilouhintojen edistymistä  voi seurata nettisivultamme kerran viikossa päivittyvästä kartasta.

Alla olevalla kartalla louhitut kalliotunnelit näkyvät vihreällä värillä. Tilanne marraskuun lopussa 2023.

Maanalaista louhintaa on paljon, sillä maan alle tulevat:

• asiakas- ja ambulanssisaatto, hissiyhteydet kaikille sairaalaosastoille uusissa rakennuksissa​huoltopiha ja muut logistiikkatilat
• asiakas- ja henkilökuntapysäköinti (550 autopaikkaa)​
• väestönsuoja.
  

Melu, pöly, tärinä

Rakentaminen aiheuttaa aina myös melua, pölyä ja tärinää. Haittoja naapureille pyritään kuitenkin vähentämään monin tavoin. Ympäristöviranomaisten melupäätös ohjaa toimintaa. ​

• Melutasoa kontrolloidaan melumittauksin. ​Melumittauksia on tehty marraskuussa 2023, jolloin mitattiin maanalaista porausta ilta-aikaan. Mittaustulokset jäivät alle sallittujen raja-arvojen.​
• Pölynkeräys jatkuu. Kastelua hyödynnetään pakkaskauden ulkopuolella. ​
• Tärinä Lähialueen kiinteistöt katselmoitu etukäteen.​ Jos epäily vauriosta, ilmoita asiasta välittömästi: [email protected]

Miksi räjäytys tuntuu niin kovalle, vaikka tärinäarvo on alhainen?

• Ihminen aistii tärinän hyvin herkästi. Ihminen havaitsee myös tärinän, joka ei vahingoita rakenteita.​Kalliossa on heikkoja kohtia ja ilmarakoja, joita pitkin ääni pääsee kulkemaan. ​Tärinä on todellista, ja hyllyllä kilisevät tavarat liikkuvat. Rakenteet naksuu ja paukkuu. ​
• Junaradan lähellä sama ilmiö. Ratikan ääntä ei noteeraa, koska siihen on tottunut. Normaalista ääni- ja tärinämaailmasta poikkeavat ilmiöt havaitaan paremmin.​
• LYS-hankkeen aiheuttamat räjäytykset näkyvät myös seismologian tutkimuspisteissä, joista lähin on Seurasaaressa. Räjäytykset eivät näy poikkeavina. ​
• Kaupunki on antanut luvan samoilla ehdoilla tehdä muutakin maanalaista työtä Helsingin keskustassa. Helsingin määräykset ovat keskimäärin tiukempia kuin muilla kunnilla.

Meilahti-Laakso-tunnelin rakentaminen alkaa

Projektipäällikkö Marja-Liisa Hynynen (Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala) kertoi Meilahti-Laakso-tunnelin rakentamisesta. 

• Tunnelin louhintatyöt alkavat joulukuussa, aluksi tehdään tunnelia sairaala-alueelta käsin. Etenee hitaammin, koska kivi ajetaan tunnelin kautta ulos.​
• Räjäytyksiä tehdään pienemmissä erissä kuin Laaksossa. ​Joka räjäytyksen jälkeen kivi kuljetetaan, mikä hidastaa työtä verrattuna Laakson louhintatöihin.
• Toisaalta tunnelin koko on pienempi kuin Laakson sairaala-alueen puolella.​
• Työ kestää 1,5 vuotta, arviolta kesään 2025.​
• HUSin alueella on paljon herkkiä kohteita, joiden kanssa neuvotellaan erikseen.​
• Maan päälle ei tulla ollenkaan muualta kuin Laaksonkentältä.

Tulevina vuosina alkavia katutöitä​

Kaupunki tekee kunnallistekniikan uudistamista lähialueen kaduilla. Näitä ovat Urheilukatu, Reijolankatu, Lääkärinkatu ja Auroranportti. Kaupunki päättää, tekeekö Laakson yhteissairaalan allianssi lähistön katutöitä liittyvinä hankkeina.

Kysymyksiä ja vastauksia

Asukastilaisuudessa esitettiin runsaasti kysymyksiä, joihin kaikkiin vastaukset alla. Jos jokin jäi vielä mietityttämään, laitathan meille sähköpostia: [email protected]

1. Kumpi puoli valmistuu ensin? 
Ensin tehdään uudisrakennuksen pohjoispuoli.

2. Mistä potilasliikenne tulee ensisijaisesti? 
Potilasliikenne tulee sisään Auroranportilta. Myös Nordenskiöldinkadulta on Synapsia-talon kautta ajoyhteys maan päältä, mutta se ei ole ensisijainen. Urheilukadulta ei pääasiallisesti sisäänkäyntiä autoille, vaikka ajoyhteys on olemassa – käytetään lähinnä ambulanssikuljetuksiin. 

Ajoyhteys Urheilukadulta tehdään niin, että siitä ei voi ajaa huoltoajoneuvoilla. Itse kalliotunneli on kuitenkin tehty niin, että poikkeustilanteissa/poikkeusoloissa ovirakenteita purkamalla sitä voidaan käyttää myös huoltoajoyhteytenä.

3. Jääkö vanha kappeli paikoilleen? 
Vanha kappeli jää paikalleen sairaalan tontille. Ei ole suunnitelmaa käytöstä, mutta jää alueelle. 

4. Jääkö vanhat sairaalarakennukset sairaalakäyttöön? 
Vanhat sairaalarakennukset jäävät sairaalakäyttöön. 

5. Mitä ruokalan paikalle tulevaan uuteen rakennukseen tulee? 
Pohjoiseen uudisrakennukseen tulee lasten ja nuorten psykiatrinen hoito. 

6. Miksi piti tehdä työtunneli? 
”Työtunneli” mahdollistaa oikoreitin, mikä mahdollistaa nopeamman louhimisen eli töiden nopeamman valmistumisen. Kun valmista, oikotietunneli täytetään ja kohta palautetaan entiselleen. 
 
7. Onko Urheilukadulla työmaaliikennettä? 
Urheilukatua pitkin ei kulje työmaaliikennettä. Reijolankadun kulmassa olevasta liittymästä ajetaan sisään ja mahdollisesti saatetaan joskus ajaa Urheilukadun puolelta ulos. Mutta koko Urheilukadun pituudelta (Reijolankadun ja Lääkärinkadun väli) ei ajeta. Viime kokouksen jälkeen Urheilukatua pitkin kulkevaa työmaaliikennettä tarkkailtiin ratsiassa, jossa huomattiin kolme ajoneuvoa, joiden kuljettajat on puhutettu. 

8. Kuinka paljon Lääkärinkatua pitkin kulkee työmaaliikennettä? 
Lääkärinkatu on varareitti, jos jotain poikkeavaa tapahtuu. 

9. Milloin avolouhinta valmistuu? 
Avolouhinta valmistuu kesällä 2024 isojen massojen osalta. Jos menee oikein hyvin, jopa loppukeväästä 2024. 

10. Viime aikoina kovia räjäytyksiä. On käyty katsomassa ja vastattiin, että arkistoidaan. Mitä tarkoittaa? 
Jos seinissä halkeamia, akuutit korjataan akuutisti. Jos muuta louhinnasta aiheutuvaa vauriota, korjataan kuntoon louhinnan jälkeen. 

11. Entä vauriot kantaviin rakenteisiin, joita ei näy?  
Katselmusmiehet vastaavat näiden tarkistuksista.  

12. Miksi räjäytykset ovat avolouhinnassa isoja – eikö voisi räjäyttää pieniä ja useammin?  
On tavanomaista kenttäkokoa avolouhinnassa, ei siis normia suurempaa. Räjäytämme raja-arvojen alapuolella. Samoilla spekseillä on räjäytetty kuin Helsingin keskusta-alueella muillakin. Tarvittaessa räjähdyksiä toki pienennetään. Louhinta on ankaran vastuunalaista toimintaa – louhintatyön tekijä on syyllinen, kunnes toisin todistetaan.  

13. Tärinämittareista kysyin, kun louhintaa aloitettiin. Silloin vastattiin, että alkuvaiheessa asennetaan vain Urheilukadulle. Nyt kuulin, että Mannerheimintie 65 on asennettu mittari. Onko mittaria mahdollista saada, on luvattu selvittää, mutta en ole saanut vastausta. Meilahti-Laakso -tunneli rakennetaan aivan talomme alapuolelle. 
Mittari asennetaan, jos louhinta lähellä kiinteistöä.  

14. Onko halkeama mahdollista tunnistaa, mistä peräisin?  
Asiantuntijat tekevät arvion.  

15. Mannerheimintie 53 on havaittu seinien halkeilua. Toivottu systemaattista asiaan puuttumista, jottei jäisi yksittäisten taloyhtiöiden harteille. 
Toiminta on systemaattista ja keskitettyä. Tiedossa olevat on toimitettu konsultille eteenpäin selvitettäväksi. Jos kiinteistöön on tullut vaurioita, niistä pitää ilmoittaa [email protected]-osoitteeseen, ja asia tullaan selvittämään. 

Ennen louhintojen alkua on systemaattisesti kartoitettu lähialueen rakennukset. Ennakkokatselmoinneissa on luotu raja-arvot mm. rakennusmateriaaleista ja perustuksista määräytyen. Tämän perusteella määritellään louhintatyön käytännön tekeminen ja esimerkiksi räjähdysten voimakkuus. 

16. Voiko ennakkokartoitusraporttia saada nähtäväksi? 
Voidaan lähettää. Tiedonjaossa huomioitava, ettei asuntojen tietoja jaeta toisille.  (Päivitys 5.1.2024: Ennakkokartoitusraportit eli ennakkokatselmukset lähetetään ensisijaisesti taloyhtiön isännöitsijälle, jolta asukkaat voivat sitä tiedustella. Näin varmistetaan, että kukin asukas saa myös oman huoneistonsa tiedot.)

Rakennuksen rakenteista ja perustamistavasta saadaan myös tietoa rakennusvalvonnan arkistotietokannoista myös tietoja rakennuksista. 

17. Miten laajalta alueelta rakennukset on katselmoitu? 
Katselmus on tehty vähintään 100 metrin säteellä rakennuksista. Katselmusalueen laajuutta määritettäessä on otettu huomioon ympäröivien rakennusten, rakenteiden, laitteiden ja toimintojen tärinäherkkyys sekä aiempia kokemuksia vastaavista louhintatöistä. 

18. Kallion päällä keltainen kontti, onko se ilmanlaatumittari? 
Kontti on tukiasema, jolla ohjataan koneita. 

19. Muuttuuko alueen viemäröinti muuten, lähistöllä on havaittu hajuhaittoja? 
Viemme asiasta terveisiä kaupungin suunnittelijoille.