Laakson kunnianhimoiset energiaratkaisut

Anni Tyni ja Ulla Nykter Laakson sairaala-alueella kesällä 2022.
Anni Tyni ja Ulla Nykter Laakson sairaala-alueella kesällä 2022. Kuva: Raine Huvila.

Vuonna 2030 valmistuvan Laakson yhteissairaalan energiasta jopa 40 prosenttia tuotetaan hukkaenergian avulla. Hankkeen elinkaaritavoitteissa korostuvat muun muassa käyttöikä, ekologinen kestävyys, ympäristövastuullisuus, energiatehokkuus ja vähäpäästöisyys.

Haaste: Suunnittele Suomen suurimman sairaalaprojektin energiaratkaisut vuonna 2018, vaikka koko hanke valmistuu vasta vuonna 2030.

Lisähaaste: Ota uusiutuvan, kierrätettävän ja omavaraisen energian lisäksi huomioon vastuullisuus- ja hiilijalanjälkinäkökulmat.

”Puhumme todella kunnianhimoisista ratkaisuista”, sanoo Ulla Nykter, joka toimii Laakson yhteissairaalan hankkeen vastaavana elinkaarisuunnittelijana. Ryhmäpäällikkönä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundilla työskentelevä Nykter vastaa siitä, että Laakson hankkeen energia- ja vastuullisuusratkaisuilla on tavoitteet – ja että niitä myös toteutetaan käytännössä.

Nykterin mukaan jo hankkeen alkumetreillä oli tärkeää, ettei suunnittelussa jumituta vuoden 2018 ratkaisuihin. Samaa mieltä on ollut Helsingin kaupungilla johtavana energia-asiantuntijana työskentelevä Anni Tyni, joka edustaa Laakson yhteissairaalan hankkeessa sen tilaajaa.

”Emme voi tietää, millainen maailma on vuonna 2030”, hän myöntää.

Tynin vastuulla on varmistaa, että tilaajan tavoitteet ekologisen kestävyyden osalta tulevat Laakson hankkeessa huomioiduksi. Hänen mukaansa Laakson energiaratkaisut suunnitellaan niin, että tekniikan kehittyessä uusia ratkaisuja voisi tuoda sairaala-alueelle myös sen valmistumisen jälkeen.

”Pitää olla mahdollisuus jatkojalostamiselle”, hän muotoilee. Se onkin tärkeää, sillä energiaratkaisut ja sairaalatoiminta kehittyvät koko ajan. Uusia vaatimuksia tulee jatkuvasti.

Vuonna 2018 Laakson yhteissairaalalle laadittiin myös elinkaaritavoitteet. Niillä tarkoitetaan käyttöiän lisäksi ekologista kestävyyttä, ympäristövastuullisuutta, energiatehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä. Sairaalan tulee olla myös mahdollisimman pitkään käytettävissä, huollettavissa ja muunnettavissa.

”Otetaan parhaat ideat”, sanoo Nykter. ”Ja kehitetään niitä eteenpäin”, jatkaa Tyni.

Suunnittelijat täydentävät välillä toistensa virkkeet ikään kuin heillä olisi yhteiset aivot. He ovat työskennelleet aiemminkin yhdessä.

Laakson yhteissairaalan hankkeen kohdalla rakennusten energiatehokkuuden vertailuluvusta eli E-luvusta on mahdollista saada jopa 20 prosenttia pois. Vähimmäistavoitteena on 10 prosentin parannus määräystasosta. Nykterin mukaan ”tavoite on asetettu realistiseksi.”

”Joillekin vähimmäistasona oleva miinus kymmenen prosenttia määräystasosta voi kuulostaa vähäiseltä, sillä esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa tavoitetaso on jo korkeampi. Sairaalan käyttötarkoitus on kuitenkin vaativampi, joten 10 tai 20 prosenttia on sairaalalle tosi hyvä, Tyni kertoo.

Laakson yhteissairaala on Nykterin ja Tynin uran pisimpiä projekteja. Heidän roolinsa ulottuvat rakennushankkeen jälkivastuun ajalle, kun sairaala ja rakennukset on jo otettu käyttöön.

”Vasta vuonna 2030 tai sen jälkeen tiedämme, toteutuivatko asetetut tavoitteet. Nyt voimme vain arvioida, menemmekö oikeaan suuntaan”, Tyni kertoo.

Hukkalämpö talteen

Sairaalat eroavat useista muista rakennushankkeista siinä, että ne tarvitsevat aivan valtavia määriä energiaa ympärivuorokautisesti ja -vuotisesti. Myös niiden energiaturvallisuus tulee taata sekä normaali- että kriisikäytön aikana.

Sairaalan tärkeimmät tilat on niin sanotusti ensisijaistettu: niiden tulee toimia mahdollisen energiakatkon aikana ehdottomalla varmuudella.

Sairaalan energiaratkaisut vaativat suurta toimintavarmuutta eri tilanteissa. Nykterin ja Tynin mukaan pieniin ja isoihin kriiseihin varaudutaan. Pienellä kriisillä tarkoitetaan vaikkapa lämpöpumpun vikaantumista, joka on melko nopea korjata. Isolla kriisillä taas tarkoitetaan esimerkiksi koko energiajärjestelmän romahtamista.

”Mutta siihenkin varaudutaan”, Nykter vakuuttaa. ”Varageneraattorit otetaan käyttöön kriisin aikana.”

Laakson yhteissairaalan energiasta tuotetaan hukkalämmön avulla jopa 40 prosenttia. Tämä on nyt sitä energiatehokkuutta.

”Hukkalämpöä syntyy monesta paikasta: kun tuotetaan kylmää, syntyy lämpöä – kuten esimerkiksi jääkaapissa. Nyt otetaan lämmin ilma tai lämmin neste talteen ja kierrätetään se sinne, missä tarvitaan lämmitystä”, selittää Nykter prosessia.

Sairaaloissa on paljon tiloja, jotka vaativat ympärivuorokautista ja -vuotista jäähdytystä: ilmanvaihto, keittiö, vainajatilat, teletilat ja kuvantamislaitteet. Niistä kaikista voidaan ottaa lämpö talteen.

Laakson yhteissairaalan vanhoja rakennuksia kunnostetaan, jolloin niiden energiatehokkuus paranee. Talotekniikalla, ilmanvaihdolla ja valaistuksella saadaan paljon aikaiseksi, mutta Nykterin mukaan kaikkea ei kannata laittaa uusiksi. Myös Museoviraston suojeluvaatimukset asettavat rajoituksia sille, mitä vanhojen rakennusten julkisivuille voi tehdä.

Kivilouhe täyttöaineeksi

Laakson sairaala-alueelta puretaan useita rakennuksia. Esimerkiksi kesällä 2022 puretun terveyskeskuksen materiaalit voidaan hyödyntää jopa 90-prosenttisesti: betonimurske menee esirakentamiseen, kipsistä tehdään kipsilevyä ja lasista tehdään vaahtolasia. Eristevilloista jauhetaan osana Wool2Loop-kehityshanketta mineraalivillajauhetta vaihtoehtoisen sementin raaka-aineeksi.

Purkukohteista syntyy myös jonkin verran komposiittimateriaaleja ja muovia, jotka on molemmat hankala kierrättää. Puhdas purettu puu päätyy vielä toistaiseksi pääosin energiapolttoon.

”Purkutyömaalta menee materiaaleja koko ajan vähemmän puhtaasti jätteeksi. Tämä on mennyt valtavasti eteenpäin parissa vuodessa”, Nykter kertoo.

Laakson yhteissairaalan alle louhitaan uusi parkkihalli, jonka seurauksena syntyy suuria määriä kiviainesta eli louhetta. Koska Laakson yhteissairaalan alueella ei ole kivilouheelle juuri käyttöä, avuksi tulee Helsingin kaupungin massakoordinaattori, joka ohjaa louheen toiselle työmaalle.

Purettujen rakennusten materiaalit pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan.
Purettujen rakennusten materiaalit pyritään hyödyntämään mahdollisimman tarkkaan. Kuva: Raine Huvila.

Sairaala käyttää paikan päällä tuotettua energiaa

Laakson uusissa sairaaloissa pyritään hyödyntämään paikan päällä tuotettua energiaa mahdollisimman paljon.

Rakentamisessa huomioidaan uusiutuvan energian hyödyntäminen energian kierrätyksen lisäksi. Järjestelmä mahdollistaa uusiutuvan energian hyödyntämisen useista energianlähteistä, joista tutuimpia ratkaisuja ovat pienemmässäkin mittakaavassa käytetyt maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput.

Lämpöpumppujen lisäksi Laakson yhteissairaalassa hyödynnetään aurinkosähköä. Jos kattopinta-alaa ei ole vallannut viherkatto tai muu talotekninen pömpeli, on siellä hyödynnetty aurinkopaneeleita, jotka tuottavat isoja määriä megawatteja.

”Ikkunanäkymiäkin on ajateltu”, Nykter sanoo.

Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, joten nykyään pienemmällä hinnalla saa tehokkaamman paneelin. Laakson hankkeen paneelit hankitaan vasta vuosien päästä, joten tekniikan kehittyminen tuonee mukanaan vielä parempia ratkaisuja.

Viherkatot ovat myös vehreitä ulkoilupihoja

Viherkatot taas auttavat hulevesien kanssa. Niillä on viivytysvaikutus, jolloin kaikki sadevesi ei valu asfaltoiduille ja kivetetyille alueille, ja vettä ei tarvitse ottaa heti kaupungin viemäreihin. Tämä estää tulvimista, joka taas panee pahimmillaan kaupungin viemäriverkoston koville.

Viherkatot toimivat myös vehreinä ulkoilupihoina. Niillä on viilentävä vaikutus ja ne poistavat lämpösaarekevaikutusta. Lämpösaarekkeella tarkoitetaan kaupunkiympäristön ilmiötä, jossa asfaltti ja rakennukset varaavat itseensä lämpöä ja hohkaavat sitä ulospäin, jolloin lämpötila nousee.

Suojeltuja 20-luvun tuberkuloosisairaalan rakennuksia ympäröi vehreä, suojeltu puisto, joka jää paikoilleen. Vanhoja puita on kiedottu visusti varoitusnauhoihin, jotta ne saavat kasvaa ilman kolhuja tutuilla sijoillaan. Samalla ne olemassaolollaan nivovat uutta aikaa osaksi säilyvää miljöötä ja sen tunnelmaa.

Teksti ja kuvat: Raine Huvila

Sairaalapuisto kesällä 2022.
Tunnelmallinen sairaalapuisto on suojeltu ja alkuperäisiä puita ja muuta kasvillisuutta pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon. Kuva: Raine Huvila.