Gemba tekee työskentelystä entistäkin sujuvampaa
Talo ei nousisi eikä tunnelia syntyisi, jos työmaalla ei paiskittaisi hommia. Työmaan työntekijät ovatkin arvontuottajia, joilla on myös hurjasti näkemystä työstään. Gemba-kävelyillä johto oppii työntekijöiltä, miten työ tehdään parhaalla mahdollisella tavalla.
Gemba-kävely on lean-menetelmä, jossa johto tekee käyntejä ”perustyön” pariin eli tarkastelee työtä siellä, missä sitä tehdään. Rakennustyömaalla tämä tarkoittaa johdon jalkautumista työmaalle arvontuottajien pariin.
Gemba on japania ja tarkoittaa todellista paikkaa eli tässä tapauksessa paikkaa, jossa arvo tuotetaan.
Lean-asiantuntija Hannu Ratamäki Visonilta kertoo, ettei toimintatapa ole rakennusalalla mitenkään yleinen. Se on harmi, sillä gembailusta on hänen mukaansa ”huikeasti hyötyä”.
Harvinaista ei ehkä ole pelkästään se, että johto käy työmaalla. Mutta yleiseksi ei voi sanoa sitä, että johto astuu työmaalle avoimin mielin ja vailla ennakkoajatuksia, valmiina kuuntelemaan heitä, jotka arjen työn parhaiten osaavat – siis lean-kielellä arvontuottajia.
Arvo kun tuotetaan loppujen lopuksi aina työmaalla, eli siellä missä maata möyhitään ja seiniä nostetaan pystyyn.
Miten työmaalla sujuu?
Johtajat tietävät parhaiten? Pyh, sanovat valistuneet lean-johtajat. Gemba-kävely haastaa perinteisen johtamisen, sillä se pohjaa ajatukseen, jossa jokainen työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija.
Gembaillessa johdon tärkein tehtävä on pitää korvat auki ja kuunnella, miten työmaalla menee.
”Tietäjän rooli jää taka-alalle ja keskitytään kuulemaan asiantuntijoita eli työntekijöitä. On erittäin palkitsevaa, kun luottamus keskustelukumppanin kanssa saavutetaan”, iloitsee Laakson yhteissairaalan allianssin projektipäällikkö Ossi Inkilä Gemba-kokemuksistaan.
Laakson yhteissairaala -hankkeen yhtenä arvona on jatkuva parantaminen, joka on yksi gemba-kävelynkin tärkeistä päämääristä. Jatkuvan parantamisen ajatukseen sisältyy lupa ja vastuu ottaa kantaa omaan työhön ja työympäristöön ja kehittää sitä oman asiantuntemuksensa pohjalta.
Kun tilanne on rento, saa johto jopa hämmästyttävän paljon palautetta ja kehittämisehdotuksia.
”En meinaa edes ehtiä kirjoittamaan ylös kaikkia työn tekemistä helpottavia parannuksia. Ne ovat tekijöilleen itsestään selviä, mutta kukaan ei ehkä ole aiemmin ymmärtänyt kysyä”, Inkilä kertoo.
Keskustelua ja kannustusta
Gemba-kävelyn tavoitteena on perehtyä työympäristöön ja -prosesseihin sekä tekemisen tapoihin. Tämä auttaa johtajia ymmärtämään työn arkea, havainnoimaan sen ongelmakohtia sekä kehittämään ratkaisuja, jotka palvelevat työn tekemistä. Samalla johtajat saavat näkemyksiä ja palautetta suoraan arvontuottajilta.
Tavoite kannattaa asettaa jokaiselle kävelylle erikseen. Jollain kerralla voidaan esimerkiksi pyrkiä löytämään juuri tietynlaista hukkaa, kuten epäjärjestystä, sujumatonta työtä tai vaikkapa turhaa edestakaisin ajelua.
Gemba-kävelyä voidaan tehdä myös hyvin strukturoidusti: ensin tehdään havainnot, sitten etsitään jutellen niille juurisyyt, ja lopuksi etsitään vielä parannusehdotuksia. Asiantuntemus asuu työmaalla työskentelevissä henkilöissä, ja gembailevan johtajan tärkeäksi tehtäväksi jää viedä asioita eteenpäin ja toteutukseen. Sillä onhan toki tärkeää, että keskustelut kantavat hedelmää ja johtavat tarvittaviin muutoksiin ja kehitykseen.
Joskus tosin riittää sekin, että työntekijää kannustetaan tekemään muutoksia itsenäisesti – kaikkeen kun ei tarvita johdon lupaa tai osallistumista.
”Ja joskus on hyvä laittaa kysymykset ja tavoitteet takataskuun piiloon ja vain kohdata ihmiset avoimin mielin”, kehottaa lean-asiantuntija Ratamäki. ”Siten syntyy keskustelua, jonka syventyessä nousevat esiin ne tärkeimmät teemat.”
Ratamäen roolina on toimia oppaana ja valmentajana, joka pitää gembailun tavoitteen kirkkaana ja tarvittaessa luotsaa keskustelua.
Säännöllisiä kävelyjä
Hannu Ratamäki kertoo, että projektipäällikkö Inkilän gembaillessa on aina hyvä sää: ”Ossi tuo auringon työmaalle”.
Hauska heitto pitää sisällään myös viisaudenjyväsen: turhan usein johto rantautuu työntekijöiden pariin vain juhlapuheissa ja vakavissa aiheissa. Gembassa ajatus on aivan toisenlainen, sillä gembaillessa johtajan tärkein ominaisuus ei ole puhe ja ohjeet vaan kuuntelevat korvat.
”Johtajan tulisi käydä usein siellä, missä arvo tuotetaan. Onhan se nyt ihan eri asia tutustua työn etenemiseen työmaalla kuin lueskella raportteja ja vilkuilla työmaakameraa toimistolla”, toteaa Ratamäki.
Laakson yhteissairaalan työmaalla työskentelee tällä hetkellä päivittäin lähes 300 henkilöä. Koska isoa porukkaa ei pysty jututtamaan kertakäynnillä, on hyvä piipahtaa työmaalla usein. Säännöllisyys on myös tärkeä viesti: johtoa kiinnostaa, ja johdon käyntiä voi odottaa.
Kovin isolla konklaavilla ei työmaalle kannata mennä. Ratamäki pitää parhaana 2–3 henkilön gembailua. Isolla porukalla ei pystytä aidosti kohtaamaan ihmisiä, eivätkä kaikki ehkä rohkene kertoa omia ajatuksiaan liian monen korvaparin kuullen.
Mutta kaikki ovat gembailemaan tervetulleita, rohkaisee Ratamäki. ”Ja koko johdon olisi sitä todella hyvä tehdä. Säännöllisesti.”
”Vastaanotto työmaalla on ollut yllättynyt mutta hyväntahtoinen. Keskusteluista on aina jäänyt hyvä mieli”, jatkaa Inkilä.
