Rakensimme yhdessä ainutlaatuisen menestymisen ja yhdessä tekemisen hankekulttuurin

Kaksi henkilöä laittaa aikakapselin peruskiveen.
Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala -hankkeen toimitusjohtaja Marko Virtanen ja rakennuttajajohtaja Maarit Tulokas laskivat aikakapselin Laakson päärakennuksen peruskiven muuraustilaisuudessa 6.10.2023.

Vahva yhteinen hankekulttuuri on monitehoinen antibiootti vaivaan kuin vaivaan* korostaa Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala -hankkeen toimitusjohtajan roolista maaliskuun alussa Senaattikiinteistölle siirtynyt Marko Virtanen. Marko Virtanen ja rakennuttajajohtaja Maarit Tulokas kertovat, miten yhteinen kulttuuri rakennettiin allianssimallilla toimivaan miljardiluokan rakennushankkeeseen. 

”Heti Laakson yhteissairaala -hankkeen, tai tutummin LYS-hankkeen, kehitysvaiheen alkaessa teimme päätöksen, että rakennamme allianssin toimijoiden välille vahvan yhteisen kulttuurin. Tavoitteena oli, että kaikki osapuolet kotiorganisaatiostaan huolimatta integroituvat yhteisen hankkeen ja brändin alle” Marko Virtanen muistelee ensimmäisiä kuukausiaan Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan toimitusjohtajana syksyllä 2021.

”Jokaiselle hankkeelle ja työyhteisölle muodostuu kulttuuri, mutta halutun kulttuurin rakentaminen tulee suunnitella ja johtaa. Me tunnistimme hankkeelle laaditussa toteutusstrategiassa yhtenäisen ja yhteistoiminnallisen LYS-kulttuurin yhdeksi hankkeen onnistumisen menestystekijäksi. Tästä syystä määritimme hankkeelle yhdessä allianssin osapuolten kesken yhteiset arvot, toimintamallit ja työkalut, johtamisen periaatteet sekä yhteisen organisaation, jotka muodostavat perustan yhteisen kulttuurin muodostamiseksi hankesuunnitteluvaiheessa määriteltyjen tavoitteiden lisäksi”, kertoo Kiinteistöosakeyhtiön rakennuttajajohtaja Maarit Tulokas.

*Vison Oy:n Partner Lauri Merikallio on tuonut hankkeeseen allianssikyvykkyyttä ja näkemyksen vahvasta kulttuurista antibioottina vaivaan kuin vaivaan. 

Allianssimallissa rikotaan ajatus perinteisestä urakkamuodosta

Allianssi on urakkamuoto, jossa hankkeen tilaaja, käyttäjät, suunnittelijat ja rakentaja muodostavat yhteisen organisaation. Allianssille luodaan yhteinen hankeorganisaatio, jossa kaikkien osapuolten edustajat työskentelevät yhdessä hankkeen parhaaksi. Suuret, monimutkaiset ja paljon sidosryhmiä sisältävät hankkeet ovatkin hyvä esimerkki siitä, missä allianssimalli on osoittanut vahvuutensa.

”Hankkeessa on tietoisesti haluttu rikkoa ajatus perinteisestä urakkamuodosta ja ajattelutavasta, jossa osapuolet suojaavat omia etujaan. Panostimme yhteisen kulttuurin rakentamisessa yhteenkuuluvuuteen ja toimme allianssin perustamiskirjan pääkohdat voimakkaasti esille. Yhteen lauseeseen tiivistettynä se tarkoittaa sitä, että me voitamme yhdessä tai häviämme yhdessä. Tämä mentaliteetti loi meille alusta asti vahvan uskon, että me saavutamme meille asetetun tavoitteen rakentaa paras mahdollinen sairaala hankkeelle asetetussa aikataulussa ja kustannusraameissa”, Marko korostaa.  

Työyhteisöön pitää luoda vahva luottamuksen ilmapiiri

Kulttuurissa voidaan tunnistaa eri tasoja, jotka kattavat kulttuurin näkyvät ja näkymättömät ilmenemismuodot big roomista, toimintamalleista aina yhteisiin tavoitteisiin ja arvoihin ja tiedostamattomiin uskomuksiin.

Hankkeelle luotiin yhteinen LYS-brändi, joka loi yhtenäisen ilmeen aina logosta, hanke-esityksiin, pukeutumiseen ja työmaalle asti. Yhteinen työtila, eli niin kutsuttu big room, tarjoaa fyysiset mahdollisuudet yhdessä tekemiselle ja yhteenkuuluvuuden syntymiselle.

Allianssisopimus luo perustan yhteisen kulttuurin luomiselle ja käyttäytymiselle hankkeessa. Koska rakentaminen on ihmisten välistä toimintaa, tarvitaan yhteistoiminnallisen kulttuurin luomiseksi ennen kaikkea organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, luottamusta, turvallista ilmapiiriä sekä poisoppimista perinteisistä toimintatavoista. Kulttuurin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa valmennusta ja ihmisten johtamista, koska allianssiin tulee koko ajan uusia henkilöitä. Hankkeella työskenteleville suunnatut hankepäivät, koulutukset ja työtyytyväisyyskyselyt mahdollistavat kulttuurin toteutumisen arvioimisen ja kehittämisen.

Fyysisten ilmenemismuotojen lisäksi vahva kulttuuri vaatii yhteisen tahtotilan. Yhteiset arvot ja tavoitteet pitää olla kirkkaasti ilmaistu. ”Tilaajan tärkein tehtävä onkin tuoda kirkkautta hankkeelle siitä mitä olemme tekemässä ja mitä tavoittelemme”, Marko toteaa.   

”Yhteistoiminnallisen kulttuurin muodostamisessa on tärkeää luoda työyhteisöön avoin ja turvallinen ilmapiiri luottamuksen rakentamiseksi ihmisten ja osapuolten välille. Jokaisella pitää olla tunne, että uskaltaa tuoda mielipiteensä ja kehitysajatuksensa esille, jotta hankkeeseen saadaan parhaat mahdolliset ratkaisut. Avoin ilmapiiri mahdollistaa avoimen ja rehellisen keskustelun vaikeistakin asioista, mikä vahvistaa entisestään luottamusta”, Maarit kertoo.

”Hyvä kulttuuri ei pysy yllä ilman jatkuvaa valmentamista ja reflektointia haasteista ja onnistumisista. Ilman palautetta ja henkilöstökyselyitä on vaikea korjata laivan suuntaa. On erittäin tärkeää, että korjaavia toimenpiteitä tehdään heti, kun ongelmia havaitaan ja niistä keskustellaan ja ratkaistaan yhdessä”, Maarit jatkaa.

Yhteisessä veneessä joka päivä

Laakson yhteissairaala -hanketta kehitetään sen koko elinkaaren ajan –   suunnitteluvaiheen ja rakentamisen aikana, ja muuntojoustavuuden ansioista myös sairaalan käytön aikana. Päivittäisessä työssä hyvä hankekulttuuri näkyy muun muassa innovaatioiden jakamisessa. Hankkeen osapuolet jakavat aktiivisesti kokemuksiaan muista hankkeista ja kehittävät suunnitelmia kohti laadukkaampaa ja taloudellisempaa toteutusmallia, joka palvelee asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla.

”Koska olemme yhteisessä veneessä, niin osapuolten kannattaa etsiä säästöjä. Perinteisessä urakkamallissa sama logiikka ei toimi. Allianssissa kaikki osapuolet hyötyvät siitä, että hankkeessa löydetään säästöjä ja toteutuksen laatu paranee, joten innovaatiot kannattaa tuoda esille. Se on mielestäni allianssimallin ja vahvan hankekulttuurin paras anti”, Marko korostaa.

Muutama sana johtamisesta ja päätöksenteosta

Laakson yhteissairaala -hankkeessa johtaminen ja päätöksenteon kolmio on käännetty ylösalaisin. Työtä toteuttavilla tiimeillä on mahdollisimman paljon päätösvaltaa omaan työhönsä liittyen. Tavoitteena on, että mahdollisimman vähän asioita tulisi allianssin johtoryhmään ja hankkeen projektiryhmään päätettäväksi.

Hankkeen edetessä ja yhteistyön parantuessa hankkeen projektiryhmään ja johtoryhmään tulee koko ajan vähemmän asioita päätettäväksi. ”Niin meillä on käynytkin. Johtamisen ja päätöksenteon painopiste on alkanut kääntyä. Meillä on ollut projektiryhmän kokouksia, joissa on todettu, että tälle viikolle ei ole mitään päätettäviä asioita. Päätöksenteon koneisto on siis toiminut niin kuin sen pitää”, Marko kertoo.

Yhdessä hankkeen parhaaksi

”Hienointa kuluneina vuosina on ollut seurata, miten hankkeen pariin on valikoitunut henkilöitä, jotka todella haluavat yhdessä rakentaa parhaan mahdollisen sairaalan. Onnistuimme rakentamaan ainutlaatuisen yhdessä tekemisen ja menestymisen kulttuurin. Sen onnistumisen ja opin otan mukaani tuleviin hankkeisiini”, Marko muistelee ja jatkaa: ”Kiitos kaikille hankkeella tästä yhteisestä matkasta!”  

Maarit Tulokas
Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan rakennuttajajohtaja

Marko Virtanen
Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaalan toimitusjohtaja helmikuun loppuun 2025 saakka